Saksan viinireitti: Markkinointivallankaappaus natsi-ajalta!

Saksan viinireitti: Markkinointivallankaappaus natsi-ajalta!

Kansallissosialistit avasivat vuonna 1935 "Saksan viinireitin", joka on yksi maailman ensimmäisistä viinimatkailureiteistä, tavoitteenaan edistää viininviljelyä Pfalzissa. Idea viinireitistä tuli majatalosta, ja se toteutettiin nopeasti käytännössä - maailman talouskriisin ja Ranskan miehityksen aiheuttamien viinintuottajien taloudellisten vaikeuksien taustalla. Viininviljelijät kärsivät myyntiongelmista ja kellareissaan oli usein myymättä viiniä. Kansallissosialistit näkivät tämän mahdollisuutena tukea paikallista tuotantoa kohdistetulla mainonnalla ja perustaa pieni Bad Dürkheimin viinikaupunki viininystävien keskukseksi.

Virallisesti juhlittu avajaisia ​​vietettiin Bad Dürkheimissa 19. lokakuuta 1935, jossa 300 ajoneuvon juhlallinen autokatu herätti kohua. Gauleiter Josef Bürckel, vakuuttunut antisemiitti, aloitti seremonian ja vaati ottamaan vastaan ​​Pfalzin viinikuningatar Trudel Knauberin ajoneuvoonsa. Viinireitti ulottuu noin 85 kilometriä Silencestä Bockenheimiin ja kiemurtelee kauniiden viinikylien läpi. Vuonna 2024 105 000 turistia on tehnyt jo pyhiinvaelluksen Neustadt an der Weinstrasselle.

Poliittinen tausta

Josef Bürckel käytti omiin tarkoituksiinsa taitavasti alueen viiniä rakastavia ääniä alueen tunnetuksi tekemiseksi ja viinien myymiseksi. Viikon mittainen kampanja – Saksan viinirypäleiden ja viinien festivaali – edisti paikallisen viinin kulutusta. Juhliin sisältyi paraatteja, teatteriesityksiä ja jopa viiniarpajaisia, jotka johtivat todelliseen viininjuojien mobilisaatioon.

Perinteisesti viinikauppaan osallistuneet juutalaiset kärsivät natsien häirinnästä, mikä johti monien juutalaisten viinikauppiaiden syrjäytymiseen ja loi synkän varjon viinireitin toiminnalle. Historioitsijat huomauttavat, että useilla alueilla, mukaan lukien Mosel, suurin osa viinikaupasta oli juutalaisia. Tämä antisemitistinen kampanja näkyi myös näytelmissä, joissa näitä viinikauppiaita alennettiin.

Viini kansallisena voimavarana

Tunnuslausetta "Viini on kansan juoma" levitettiin kansallissosialistisissa propagandakanavissa kotiviinin edistämiseksi ja alkoholinvastaisten liikkeiden vastustamiseksi. Historioitsijat, kuten Christof Krieger, tutkivat, kuinka viininviljelystä tuli kansallissosialismin aikana kysymys kansallisesta identiteetistä. Näin syntyi kaupunkien välisen "viinin sponsoroinnin" käsite myynnin lisäämiseksi.

Ensimmäinen viinisponsorointi toi uutta vauhtia markkinoille ja salli sponsoroidun viinin myynnin vain tietyillä alueilla. Myös keskittyminen viinin kulutukseen saavutti huippunsa, kun Moselin 180 viininviljelykylässä oli alle kymmenen juutalaista alkuperää olevaa viinikauppiasta, mikä kyseenalaistaa laajalle levinneen legendan juutalaisten suuresta osuudesta viinikaupassa.

"Saksan viinireittiä" ympäröivät tapahtumat osoittavat, kuinka tiiviisti viinin nauttiminen kietoutui poliittisiin suuntauksiin. Tiet korostivat Pfalzin luonnon kauneutta, mutta niitä käytettiin myös suuren poliittisen markkinoinnin työkaluna.

Viinien ja maatalouden kautta levitetty kansallinen identiteetti on ankkuroitunut alueen muistiin tähän päivään asti. "Saksan viinireitin" historia ei siis ole vain tarina viinistä, vaan myös Pfalzin myrskyisästä poliittisesta menneisyydestä.

Kiinnostuneille ja viinin ystäville vierailu Viinireitillä ei ole vain matka herkullisten viinilajikkeiden, kuten kuuluisan Rieslingin, läpi, vaan myös mahdollisuus tutustua palan Saksan historiaa.

Lisätietoja "Saksan viinireitin" historiasta löytyy artikkeleista Geo, neustadt-und-nationalsocialism.uni-mainz.de ja Welt.de.