Liittovaltio esti EU:n budjettiehdotuksen: Mitä nyt Saksalle?

Liittovaltio esti EU:n budjettiehdotuksen: Mitä nyt Saksalle?

Euroopan unionin tulevaisuus roikkuu tällä hetkellä vaakalaudalla, koska liittohallitus on jyrkästi hylännyt Euroopan komission uuden budjettiesityksen. Hallituksen tiedottaja Stefan Kornelius selittää, että EU on suurten haasteiden edessä ja meneillään on paljon muutakin kuin vain numeroiden jongleerausta. Hallittavia asioita on lukuisia: kilpailukyvystä puolustuskykyyn EU:n kykyyn toimia globaalisti. Vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarkoitus antaa vastaus näihin monimutkaisiin kysymyksiin, liittovaltion hallitus suhtautuu skeptisesti Ursula von der Leyenin esittämään suunnitelmaan.

"EU:n budjetin kokonaisvaltaista lisäystä ei voida saavuttaa", Kornelius sanoi. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kireä budjettitilanne, lisärahoitusta ei voida hyväksyä. Erityisen kiistanalaisia ​​ovat komission ehdottamat uudet EU-verot, joiden on tarkoitus koskea ensisijaisesti yli 100 miljoonan euron liikevaihdon omaavia yrityksiä. Tästä kriittisestä asenteesta huolimatta liittohallitus tukee kuitenkin komission perustavanlaatuista uudistuskurssia, sillä budjetin mukauttamista tulevaisuuteen suuntautuviin kysymyksiin katsotaan tarpeelliseksi EU:n vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä.

Uusi budjetti yksityiskohtaisesti

Suunniteltu budjettikehys vuosille 2028-2034 kattaa 2 biljoonaa euroa, mikä on 800 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä kaudella. Tietojen mukaan Süddeutsche.de Budjetin osuus nostetaan 1,2 prosenttiin Euroopan bruttokansantulosta (BKTL). Tällä budjetin laajennuksella vastataan geopoliittisiin haasteisiin, kuten konflikteihin Venäjän ja Kiinan kanssa sekä USA:n ennakoimattomuuteen.

Suuri osa budjetista on jo sidottu, mikä tarkoittaa, että 90 prosenttia budjetista on sidottu olemassa oleviin ohjelmiin. Suurimmat budjettikohdat liittyvät maatalouteen ja aluerahoitukseen, jotka yhdessä muodostavat lähes 70 % budjetista. Ehdotus näiden ruukkujen yhdistämisestä joustavuuden lisäämiseksi kohtasi vastustusta, etenkin Saksan maatalousministeri Alois Rainer. Hän korostaa yhteisen maatalouspolitiikan merkitystä elintarvikehuollon kannalta ja varoittaa maatalouden haitoista.

Rahoituskysymyksiä ja vastustusta Saksasta

Ratkaiseva kysymys on edelleen, kuinka uusi budjetti rahoitetaan. EU aikoo maksaa Koronan jälleenrakennusrahastosta takaisin 800 miljardia euroa. Vuodesta 2028 alkaen vuotuinen taakka on 20-30 miljardia euroa. Lisäksi keskustellaan uusista tulonlähteistä EU:n tasolla, jotta haasteet voidaan rahoittaa riittävästi. Tagesschau.de kertoo, että korkeampien jäsenmaksujen lisäksi keskustellaan myös kierrättämättömän elektroniikkajätteen ja tupakkaveron perimisestä.

Neuvottelujen talousarvioesitystä koskevien neuvottelujen odotetaan kestävän kaksi vuotta, mikä tarkoittaa, että Reiniä virtaa paljon vettä ennen kuin sopimus saadaan aikaan. Yhtenäisyys jäsenvaltioiden riveissä on välttämätöntä, koska tarvitaan yksimielinen hyväksyntä ja ehdoton enemmistö Euroopan parlamentissa. Mutta erityisesti Saksa EU:n suurimpana avunantajana vastustaa kokonaisvaltaista budjettikorotusta ja vaatii kansallisten budjettien vahvistamista, mikä lisää entisestään mielialaa Euroopassa.

Kysymys on siis edelleen siitä, pystyykö ja haluaako EU toteuttaa tarvittavat uudistukset pysyäkseen vahvana ja kilpailukykyisenä. On selvää, että lähitulevaisuudessa tarvitaan monia keskusteluja ja intensiivisiä neuvotteluja oikean tien löytämiseksi EU:n tulevaisuudelle.