Ammattiliitot avainasemassa ylipätevyyttä vastaan: Näin hyödyt!

Ammattiliitot avainasemassa ylipätevyyttä vastaan: Näin hyödyt!

Nykypäivän työelämässä ylipätevyydestä on tulossa yhä kiireellisempi ongelma. Trierin yliopiston jännittävä tutkimus korostaa, että ammattiliiton jäsenet kärsivät harvemmin ylipätevyydestä kuin järjestäytymättömät kollegansa. Analyysi sisältää pitkittäistietoja yli 33 000 henkilöltä, jotka on kerätty vuodesta 1984 lähtien. Tulosten mukaan ammattiliiton jäsenillä on 15,2 prosenttia pienempi todennäköisyys olla ylipäteviä virkaansa kuin ammattiliittoon kuulumattomilla. Tämä voi johtua useista tekijöistä, kuten paremmasta tiedosta ylipätevyyden välttämisestä ja vahvemmasta neuvotteluasemasta työehtosopimusneuvotteluissa, kuten 5Vier raportoi.

Asian merkitys tulee erityisen selväksi, kun ottaa huomioon, että OECD:n mukaan Saksassa 18,8 prosenttia työntekijöistä oli ylipäteviä vuonna 2022. Tämä osoittaa ongelman laajuuden, johon liittyy usein tyytymättömyys, motivaation lasku ja alipalkattu. Lisäksi liitto tarjoaa jäsenilleen paremmat työolot ja korkeammat palkat, mikä paitsi lisää tyytyväisyyttä, myös edistää oikeudenmukaisempaa palkkaa.

Mitä on ylipätevyys?

Mutta mitä ylipätevyys oikeastaan ​​tarkoittaa? Digital Institute mukaan ylipätevyydestä ilmenee, kun työntekijöillä on enemmän pätevyyttä ja taitoja kuin mitä heidän nykyinen tehtävänsä edellyttää. Tämä vaikuttaa erityisesti useisiin työntekijäryhmiin, mukaan lukien korkeakoulututkinnon suorittaneet työpaikat, jotka eivät vastaa heidän taitojaan. Ylipätevyys voidaan jakaa kahteen luokkaan: perusasteen, jossa muodollinen koulutus voittaa työn vaatimukset, ja toisen asteen luokkaan, jossa todellisten taitojen ja vaatimusten välillä on epätasapainoa.

Jos katsot hieman tarkemmin, huomaat, että ylipätevyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Yhtenä syynä tähän voi olla korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisääntyvä määrä, joka löytää työmarkkinoilta työtä, joka ei usein vaadi vaadittua koulutusta. Teknologinen kehitys ja globalisaatio muuttavat myös jatkuvasti työpaikan vaatimuksia.

Ylikoulutuksen hyvät ja huonot puolet

Mutta kuten usein tapahtuu, on myös myönteisiä puolia: Ylipätevät työntekijät voivat usein hoitaa laajemman valikoiman tehtäviä ja mukautua paremmin muutoksiin. Ne eivät vain tuo lisää kokemusta, vaan myös tuoreita näkökulmia yritykseen. Mutta on myös pimeä puoli. Monet ylipätevät työntekijät tuntevat olonsa alihaastetuksi, mikä voi johtaa turhautumiseen ja tyytymättömyyteen. Tällä voi olla kielteisiä seurauksia, kuten suurempi vaihtelu ja heikentynyt tuottavuus, kuten analyysi osoittaa.

• 2014 gaben nur 14 % der Erwerbstätigen an, dass ihre Qualifikation dem Job entspricht.
• Dabei waren 11,8 % überqualifiziert, und nur 2,1 % unterqualifiziert.
• Männer berichteten häufiger von einer adäquaten Qualifikation als Frauen.
• Besonders hoch war der Anteil an Überqualifizierten bei Hilfsarbeitskräften mit über 36,2 %.

Älykäs strategia ylipätevyyden käsittelemiseksi voisi olla se, että työntekijät työskentelevät aktiivisesti kehitystyönsä parissa ja käyvät avoimia keskusteluja työnantajiensa kanssa. Samalla yritysten tulisi harkita uudelleen rekrytointiprosessejaan ja edistää aikuiskoulutusmahdollisuuksia, kuten Liittovaltion tilastovirasto ehdottaa.

Jos näistä asioista keskustellaan enemmän ja niihin löydetään ratkaisuja, se voi parantaa monen työntekijän tilannetta merkittävästi. On jännittävää nähdä, miten työympäristö kehittyy tulevina vuosina ja mikä rooli ammattiliitoilla voi olla tässä.