Kohl tiedostot: Steinmeier nimittää tuomarin, BGH hyväksyy kiistanalaisen vapauttavan tuomion!

Kohl tiedostot: Steinmeier nimittää tuomarin, BGH hyväksyy kiistanalaisen vapauttavan tuomion!

Politiikan ja oikeustieteen ajankohtaisiin tapahtumiin kannattaa tutustua tänään 8.10.2025. Räjähtävistä aiheista nousee esiin Kohlin tapaus, joka edelleen askarruttaa ihmisiä. Liittokansleri ei ole velvollinen hakemaan tiedostoja, jotka entinen liittokansleri Helmut Kohl otti mukaansa ilman lupaa. Tässä yhteydessä liittovaltion perustuslakituomioistuin ilmoitti, että toimittaja Gaby Weber kahden perustuslakivalitus ei myöskään ollut perusteltu. Hän vaati kansliaa hakemaan nämä tiedostot. Historiallisesta näkökulmasta tämä oikeuskiista on osa monimutkaista tietosuojan ja tiedonvälityksen vapauden välistä kiistaa, joka jatkui useiden vuosien ja tuomioiden aikana ja joka lopulta johti Stasi-rekisterilain muutokseen. Wikipedia kuvaa tämän tarinan ratkaisevia käänteitä, jotka muovasivat Kohlin ja Saksan liittotasavallan suhdetta.

Lisäksi liittovaltion presidentti Frank-Walter Steinmeier nimitti tänään kolme uutta perustuslakituomaria. Uudet jäsenet – Ann-Katrin Kaufhold, Sigrid Emmenegger ja Günter Spinner – tulevat olemaan tärkeässä roolissa perustuslaillisten peruskysymysten ratkaisemisessa tulevaisuudessa. Keskustelu perustuslakituomareiden vaaleista ja siihen liittyvistä legitimiteettiongelmista on kuitenkin edelleen herkkä aihe poliittisessa keskustelussa.

Tuomareiden valinta liittoneuvostossa

Mielenkiintoinen puoli tuomareiden valinnassa avautuu liittoneuvoston roolissa, joka valitsee perustuslain 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti puolet liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomareista. Liittoneuvostolla on laajat osallistumisoikeudet, myös muissa tärkeissä viroissa. Esimerkiksi liittovaltion yleisen syyttäjän ja liittovaltion syyttäjien nimittäminen tapahtuu aina liittoneuvoston suostumuksella. Näin varmistetaan, että lainsäätäjä osallistuu oikeuslaitoksen avaintehtävien täyttämiseen, kuten [Bundesratin] viralliselta verkkosivustolta (https://www.bundesrat.de/DE/fragen/richterwahl/richterwahl.html) löytyy.

Oikeudesta puheen ollen: Liittovaltion tuomioistuin (BGH) on myös käsitellyt räjähdysmäistä tuomiota ja vahvistanut skinhead-kollektiivin entisen johtajan Peter St.:n vapauttavan tuomion turvapaikkakodissa vuonna 1991 tehdyssä tuhopolttotapauksessa. Tämä herättää kysymyksiä tekijöiden taustan ja sosiaalisen vastuun merkityksestä.

Oikeusjärjestelmän tämänhetkinen kehitys

Tällä hetkellä on monia jännittäviä aiheita paitsi politiikassa myös oikeuslaitoksessa. BGH tutkii valitusta maskikaupoissa, joissa liittovaltion hallitus hävisi tavarantoimittajia vastaan. Baijerin osavaltion hallitus aikoo myös laajentaa poliisin velvollisuuksia koskevaa lakia sisältämään drone-tarkastuksen. Tämä liittyy keskusteltuihin muutoksiin droneja vastaan ​​puolustamiseksi, kuten voidaan lukea FAZ:n nykyisestä raportista.

Toinen huomionarvoinen seikka on käynnissä oleva keskustelu EU:n tasolla suunnitelluista chat-valvonnasta. Poliitikoilta ja eri yhdistyksiltä kuuluu varoittavia ääniä, jotka varoittavat liiallisesta sääntelystä. Nähtäväksi jää, miten tämä keskustelu kehittyy. OVG Nordrhein-Westfalen on jo aiheuttanut kohua alueella, koska se päätti, että Savannah-kissoja ei saa pitää asuinalueilla. Tällaiset tuomiot osoittavat, kuinka vaihtelevia ja usein kiistanalaisia ​​oikeudellisia kysymyksiä käsitellään Saksassa.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että vuosi 2025 tuo jo Saksan politiikalle ja oikeuteen useita haasteita, joihin kannattaa tutustua.