Wadephul vaatii tulitaukoa: uusi polku ulkopolitiikalle!
Saksan ulkopolitiikkaa kohtaavat Lähi-idän kriisit ja Ukrainan konflikti. Ulkoministeri Wadephul etsii ratkaisuja.

Wadephul vaatii tulitaukoa: uusi polku ulkopolitiikalle!
Saksan ulkopolitiikka on ratkaisevalla jännitteellä. Haastavan, sääntöihin perustuvan liberaalin maailmanjärjestyksen taustalla ulkoministeri Johann Wadephulin johtaman uuden hallituksen on nyt todistettava itsensä. Paine on korkea, ei vähiten Israelin aggressiivisten toimien vuoksi Gazan alueella ja lisääntyvien pyyntöjen vuoksi määritellä uudelleen Euroopan rooli näinä myrskyisinä aikoina. Yhä useammat Euroopan maat tunnustavat Palestiinan valtiona, mikä käynnistää uudelleen keskustelun kahden valtion ratkaisusta. NDR raportoi, että Saksan pitäisi ottaa tässä johtoasema, kun taas Wadephulilla on haaste yhdistää läheisempiä suhteita Yhdysvaltoihin itsenäiseen Eurooppaan suuntautuvaan suuntaan.
Miten palestiinalaisilla menee?
Geopoliittiset jännitteet eivät ole uusia. Palestiinalaisalueet, joihin kuuluvat Itä-Jerusalem, Länsiranta ja Gazan kaista, ovat olleet Israelin miehittämä vuodesta 1967. Konfliktista on tullut jälleen räjähdysmäinen Hamasin äskettäisen Israeliin kohdistuneen hyökkäyksen ja sitä seuranneiden Israelin hyökkäysten vuoksi Gazaan. Kansainvälisten toimijoiden, mukaan lukien YK:n pääsihteerin ja useiden maiden ulkoministeriöiden, ponnisteluista huolimatta kahden valtion ratkaisun toteutuminen on edelleen epävarmaa. Tutkimukset osoittavat, että palestiinalaisalueilla ei ole pidetty vaaleja yli 15 vuoteen, mikä vaikeuttaa entisestään neuvottelujen käymistä, koska Israel on luokitellut Hamasin terroristijärjestöksi. Deutschlandfunk tekee selväksi, että palestiinalaispakolaisten paluu ja kiistanalainen rajakysymys ovat valtavia esteitä rauhanneuvotteluille.
Johan Wadephulin näkymät
Wadephul on selvästi kannattanut välitöntä tulitaukoa Gazassa ja korostanut tarvetta edistää neuvotteluprosessia. Lausumissaan hän vaati pikaista aloitusta neuvotteluille, joiden pitäisi johtaa suvereenin Palestiinan valtion luomiseen. Aika raportoi, että Wadephul osallistuu Ranskan ja Saudi-Arabian järjestämään konferenssiin tehostaakseen ponnisteluja kahden valtion ratkaisun saavuttamiseksi. Hän kuitenkin varoittaa, että miehitettyjen alueiden liittäminen voi heikentää mahdollisuuksia saada vakaa rauha tulevaisuudessa, ja vaatii lisää humanitaarista apua Gazaan ja panttivankien välitöntä vapauttamista.
Tilanne on monimutkainen ja mielipiteet jakautuvat. Jotkut asiantuntijat uskovat, että kahden valtion ratkaisu on epäonnistunut, toiset näkevät siinä edelleen mahdollisuuksia. Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja ilmaisee samankaltaisen huolensa eikä näe mahdollisuutta neuvotteluihin. Siitä huolimatta suvereenin Palestiinan valtion vaatimus on edelleen olemassa. noin 150 YK:n 193 jäsenestä on jo tunnustanut Palestiinan valtiona.
Euroopan vastuu ja Yhdysvaltojen painostus
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on lisännyt Eurooppaan kohdistuvaa painetta ryhtyä päättäväisempiin toimiin Venäjää vastaan. Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö vaatii suurempaa yhtenäisyyttä Euroopan ulkopolitiikassa. Politologi Daniela Schwarzer korostaa, että Saksan on otettava selkeä kanta kansainväliseen oikeuteen säilyttääkseen uskottavuuden. Israelin toimintaa koskevaa kritiikkiä ei saa unohtaa, vaikka solidaarisuus Israelia kohtaan säilyisi ennallaan. NDR on mielenkiintoisia näkökulmia tähän - tarve kehittää uusia kumppanuuksia ja syventää olemassa olevia on yhä selvemmäksi.
Saksan ulkopolitiikan seuraavat askeleet ovat ratkaisevia Lähi-idän tulevaisuuden ja myös Euroopan oman aseman kannalta globaalissa kontekstissa. Vaatii hyvää kättä hallita vaikea tasapaino kansainvälisen yhteisön vaatimusten ja omien kansallisten etujen välillä.