Iran partaalla: talouskriisi ja sota uhkaavat jakaa maan!

Iran partaalla: talouskriisi ja sota uhkaavat jakaa maan!

Iranin tilanne on heikentynyt dramaattisesti viime päivinä. Viikko sitten Israel aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Iranin laitoksia vastaan, jolla on ollut lukuisia vaikutuksia maahan ja sen kansaan. Nämä hyökkäykset kohdistuivat sekä sotilaskohteisiin että Iranin kiistanalaiseen ydinohjelmaan. Erityisesti kärsivät suuret öljyn ja kaasun tuotantolaitokset, mukaan lukien South Parsin kaasukenttä ja Asaluyehin jalostamo, joita pommitettiin FAZ raportoitu.

Näiden hyökkäysten välitön vaikutus oli Iranin rialin dramaattinen lasku, joka laski 18 prosenttia ensimmäisten iskujen aikana. Epävakaan valuutan vakauttamiseksi hallitus on kieltänyt valuuttakaupan, eivätkä verkkosivustot saa enää näyttää dollareiden tai kryptovaluuttojen hintatietoja. Lisäksi Iranin keskuspankki yrittää vastustaa mahdollista pääomapakoa osakemarkkinoiden ollessa pysähdyksissä. Bensiiniä säännöstetään maan huoltoasemilla, mikä johtaa pitkiin jonotuksiin ja rasittaa entisestään jo ennestään kireää talousilmapiiriä.

Taloudellinen kurjuus ja jatkuvat sanktiot

Nämä aseelliset selkkaukset pahentavat Iranin jo ennestään kurjaa taloudellista tilannetta. Ennen sotaa maa kamppaili yli 35 prosentin inflaation kanssa; Köyhyys ja kutistuva keskiluokka ovat päivän asia. Toistuva sähkön ja veden puute pahentaa myös väestön elinoloja. Länsimaiset pakotteet, jotka ovat kiristyneet Trumpin hallinnon aikana vuodesta 2018 lähtien, ovat aiheuttaneet vakavia paineita Iranin taloudelle. Toimenpiteet vaikuttivat voimakkaasti ennen kaikkea öljyn vientiin, joka on maan tärkein tulonlähde, vaikka Kiina pääasiallisena ostajana voi auttaa vain rajoitetusti.

Mutta eivät vain sanktiot ole syyllisiä tähän kriisiin. Korruptio ja huono hallinto ovat edelleen heikentäneet maan talousrakenteita, kuten teekauppayhtiö Debshin ympärillä oleva skandaali osoittaa. Sanotaan myös, että valtion osakkuusyhtiöt hyötyvät sanktioista, kun taas yksityiset yritykset kärsivät seurauksista. Tarkkailijat näkevät maan tulevaisuuden näkymät synkänä: syvää talouskriisiä on odotettavissa, ja monet skeptikot ihmettelevät, voivatko pakotteet todella johtaa hallituksen uudelleenarviointiin. Esimerkit sellaisista maista kuin Kuuba ja Venezuela osoittavat, että sanktioidut hallitukset eivät usein luovu tai poikkea suunnastaan.

Poliittinen ja sosiaalinen tilanne

Samaan aikaan Iranin sisäpoliittinen tilanne huononee huomattavasti. Liittopäivien varapuheenjohtaja ja vihreän puolueen poliitikko Omid Nouripour varoittaa Iranin ja Israelin välisen konfliktin mahdollisesta kärjistymisestä, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset koko alueelle, Israel mukaan lukien. Hän kuvailee tilannetta mahdolliseksi "palotukseksi" ja vaatii kaikkia osapuolia osoittamaan maksimaalista pidättyväisyyttä väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja siviiliväestön suojelemiseksi. Erityisesti siviiliväestö kärsii kireästä tilanteesta, sillä polttoaineesta ja perustarvikkeista on valtakunnallinen pula.

Levottomuus lisääntyy väestön keskuudessa. Monet yrittävät lähteä Teheranista, kun taas Iranin johto on ryhtynyt vain vähän väestönsuojelutoimiin. Ei ole ilmahälytyksiä ja ilmahyökkäyssuojia, ja ihmiset elävät jatkuvassa turvattomuudessa, kun taas hallinnon vastaista ilmapiiriä tukahdutetaan edelleen pidätyksellä ja internetin sulkemisella.

Kansainvälisessä yhteydessä suuret ulkoministerit, mukaan lukien Saksan Johann Wadephul, kehottivat Irania palaamaan neuvotteluihin ydinohjelmastaan ​​ilman ennakkoehtoja. Tätä tukivat myös G7-johtajat, jotka tekivät selväksi, ettei Iranin pitäisi saada ydinaseita.

Iranin katastrofaalinen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne on edelleen kuuma aihe. Asiantuntijat suhtautuvat skeptisesti siihen, johtavatko ulkomaiset pakotteet todella muutokseen Iranin poliittisessa käyttäytymisessä vai johtavatko paineet siihen, että hallitus lujittaa edelleen hallintaansa kansalaisyhteiskunnassa. Kysymys jää siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi maalle ja mitä seurauksia konfliktilla on alueelle.