Siikakanta Bodenjärvellä: Toivo säilyy, mutta tilanne on kriittinen!

Siikakanta Bodenjärvellä: Toivo säilyy, mutta tilanne on kriittinen!

Bodenjärven kalastajien ja siikakantojen tilanne on tällä hetkellä jännittynyt. Siikakalastuskielto on ollut voimassa tammikuusta 2024 lähtien, mikä koskee yhtä lailla ammatti- ja virkistyskalastajaa. Kansainvälinen Bodenjärven kalastuksen edustajien konferenssi (IBKF) julisti tämän kiellon suojellakseen voimakkaasti tuhoutunutta siikakantaa hälytyssignaalien ilmestymisen jälkeen kesäkuussa 2022. Tuolloin 64 ammattikalastajaa sai saaliiksi vain 21 tonnia siikaa, mikä on yli 80 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. 20 vuotta sitten saalis oli yli 800 tonnia. Petri Heil raportoi, että tämän dramaattisen laskun syyt ovat moninaiset, mukaan lukien sinisimpukoiden ja merisinisimpukoiden leviäminen sekä merimetsojen lisääntyvä paine.

Nykyiset tutkimukset osoittavat kuitenkin myös valopilkkuja: Langenargenin kalatalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksissa on havaittu siikakannan lisääntymistä ja ruoan laadun paranemista. Näistä myönteisistä suuntauksista huolimatta tilanne on edelleen kriittinen. Kalastajat valittavat tyhjistä verkoista ja ilmoittavat laihoista sioista, koska he tuskin löytävät ruokaa puhdistetusta Bodenjärvestä. Kalastajat vaativat uudelleenrikastamista fosforilla, jonka Kansainvälinen vesiensuojelukomissio hylkäsi. Schwäbische huomauttaa, että järven intensiivinen puhdistus on varmistanut vedenlaadun, mutta myös veden lyhyitä 1970-luvulta lähtien. kalojen ravintoresurssit.

Siikalle kohdistuvat uhat

Ruokintahaasteiden lisäksi invasiiviset lajit aiheuttavat kalastajille päänsärkyä. Vuodesta 2013 Bodenjärvellä levinnyt tikkari syö siikan toukkia ja niiden munia. Vuonna 2016 ensimmäisen kerran havaittu sinisimpukka kilpailee myös ravinnosta järvessä, mikä pahentaa entisestään siian tilannetta. Nykyisen kolmivuotisen kalastuskiellon aikana korkeaa tikkukantaa on tarkoitus vähentää, kun taas istutuskalat otetaan käyttöön vasta ensi keväänä, kun ne ovat niin suuria, etteivät ne enää syö. Petri Heil raportoi myös, että muuntyyppiset verkot ovat sallittuja kalastuslajien, kuten särjen, ahvenen, hauen ja monni, monipuolistamiseksi.

Tulevaisuudessa jää nähtäväksi, kuinka suuri vaikutus kalastuskiellolla on siikakantaan. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät aikaisintaan vuoden 2026 lopussa. Toipumisen toivo ei ole vain siikien suojelussa, vaan myös ravintovarojen ja jo mainittujen fosforiongelmien tarkistamisessa. Kalastuspiireissä käydään vilkasta keskustelua siitä, voisiko korkean fosfaatin poiston poistaminen jätevedenpuhdistamoista parantaa siikien kasvutilannetta. Myös merimetsojen vastaisia ​​suojatoimenpiteitä vaaditaan toistuvasti, koska ne ovat yksi suurimmista kalakantojen uhista. Loppujen lopuksi Bodenjärven kalastajien tilanne on edelleen jännittynyt, ja heidän vaatimuksensa vaihtoehtoisista toimintatavoista kovenevat koko ajan.