Ikäsyrjintä: Gronemeyer varoittaa yhteiskunnan vaaroista

Ikäsyrjintä: Gronemeyer varoittaa yhteiskunnan vaaroista

2.11.2025 ihmiset kokoontuivat Ebersbergiin keskustelemaan räjähdysherkästä aiheesta: sukupolvien välisten konfliktien vaikutuksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tunnettu sosiologian professori Reimer Gronemeyer avasi "Suvaitsevaisuuden viikot" piiritoimistossa mukaansatempaavalla puheella. Hän taisteli ikääntymistä vastaan ​​ja esitti kysymyksen siitä, loiko vanhempi sukupolvi vaurautta vai syöksyikö maailman kriisiin. Tämä keskustelu käydään meihin kaikkiin vaikuttavan sukupolvien välisen kuilun syvenemisen yhteydessä.

Gronemeyer, joka kasvoi sodan ja nälän aikana ja on nyt 86-vuotias, esitteli myös uuden kirjansa "The Rejected – Why Age Discrimination Harms Our Society". Tässä hän käsittelee joskus epäkunnioittavia tapoja, joilla kohtelemme iäkkäitä ihmisiä yhteiskunnassamme, esimerkiksi verkkopankissa tai tieliikenteessä. Afrikan kaltaisissa maissa hän kuitenkin kokee toisenlaisen asenteen ikääntyneitä kohtaan, jolle on ominaista kunnioitus.

Sukupolvia vertailussa

Nämä kysymykset eivät ole vain teoreettisia. Kuten opiskelu Daily Mirror osoittaa, että meillä oleva kuva sukupolvien konflikteista on muuttunut merkittävästi. Tutkimuksen johtaja Jannes Jacobsen huomauttaa, että vapaaehtoistoiminnassa ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä. Noin 20-30 prosenttia kustakin ikäryhmästä on aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä – mielenkiintoinen luku, joka haastaa yleisen sukupolvien välisen konfliktin kuvan.

Gronemeyer ei vain vedota vanhempaan sukupolveen, jotta he tulisivat tietoisiksi vastuustaan, vaan myös nuorempaa sukupolvea etsimään ratkaisuja hoitokatastrofiin. Tämä molemminpuolinen vastuu voisi olla avain sukupolvien välisen kuilun voittamiseen. Ikääntyneiden integroiminen yhteiskuntaan tulee nähdä molempia osapuolia koskevana yhteishankkeena.

Sitoutuminen on avainasemassa

Toinen Gronemeyerin korostama näkökohta on sosiaalisen sitoutumisen merkitys iästä riippumatta. Tutkimus osoittaa, että henkilökohtaiset olosuhteet ja odottamattomat tapahtumat ovat keskeisiä sitoutumisen kannalta, eivät vain ikä- tai sukupolvien väliset erot. Etenkin koronapandemian kaltaiset kriisit ovat osoittaneet, että halukkuus vapaaehtoistyöhön on lisääntymässä. Asia, jota Gronemeyerin lisäksi myös tiedemiehet korostavat: Vapaaehtoistyö on hyvinvointivaltion arvokas tuki erityisesti vaikeina aikoina.

Sitäkin tärkeämpää on, että sekä nuoret että vanhat "varovat toisiaan" ja osoittavat halukkuutta työskennellä yhdessä. Vastuu kunnioittavan rinnakkaiselon edistämisestä on tasapuolisesti kaikilla sukupolvilla. Tämän ei pitäisi olla vain tyhjää retoriikkaa, vaan sen pitäisi innostaa toimintaan. Lopulta harmoninen rinnakkaiselo voi onnistua vain, jos vedämme yhteen.