Suche
Mein Konto
Ilmastokriisi ja sodan seuraukset: Roth taistelee humanitaaristen standardien puolesta Genevessä
Claudia Roth johtaa liittopäivien valtuuskuntaa Genevessä IPU:n kokoukseen ja keskustelee humanitaarisista normeista ja ilmastokriisistä.
Ilmastokriisi ja sodan seuraukset: Roth taistelee humanitaaristen standardien puolesta Genevessä
Aikana, jolloin maailma on lukuisten kriisien edessä, Alliance 90/The Greens -järjestön Bundestag-jäsen Claudia Roth korosti kiireellistä tarvetta suojella humanitaarisia normeja ja puolustaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta Genevessä pidetyssä Inter-Parlamentary Unionin (IPU) 151. yleiskokouksessa. Tämä 18.-23.10.2025 pidetty kokous toi esityslistalle tärkeitä asioita, kuten siviilien suojelun sekä nälän ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Roth tekee selväksi, että nämä asiat eivät ole vain abstrakteja käsitteitä, vaan konkreettisia haasteita, jotka koskevat meitä kaikkia. äänekäs Bundestag Nykyisessä globaalissa tilanteessa parlamenttien yhteistyö nähdään ratkaisevan tärkeänä kansainvälisten velvoitteiden muuntamiseksi kansalliseen lainsäädäntöön.
IPU on asettanut tehtäväkseen toimia siltana ihmisten ja politiikan välillä. Roth korostaa, että on tärkeää, että maailman parlamentaarikot tulevat yhdessä löytämään tehokkaita ratkaisuja. Genevessä edustajat keskustelivat myös humanitaarisen avun turvallisuuden takaavien lakien ja budjettien suunnittelusta. Ilmastokriisi tunnustettiin keskeiseksi huolenaiheeksi erityisesti kärsineillä alueilla, kuten Tyynenmeren saarivaltioissa tai Afrikassa. Nämä keskustelut ovat sitäkin merkityksellisempiä, kun otetaan huomioon, että ilmastokonferenssille on suunniteltu erillinen konferenssi Belémissä.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukainen suojelu
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus sekä Wikipedia kuvailee, sisältää perussäännöt, joilla varmistetaan ihmisten, rakennusten ja ympäristön suojelu aseellisten selkkausten aikana. Siviilien suojelemiseen ja tarpeettomia vammoja aiheuttavien aseiden käytön kieltämiseen on selkeät säännöt. Näiden normien tarkoituksena on vähentää kärsimystä sodissa ja suojella niitä, jotka eivät osallistu tai eivät enää osallistu vihollisuuksiin. Historiallinen katsaus osoittaa: Nykyaikaisen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden juuret ulottuvat Punaisen Ristin perustamiseen vuonna 1863, jota seurasi ensimmäinen Geneven Punaisen Ristin yleissopimus vuonna 1864.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tärkeitä periaatteita ovat muun muassa se, että taistelijat saavat hyökätä sotilaallisiin kohteisiin, kun taas ei-taistelijat saavat erityistä suojelua. Tarpeettomien aseiden käyttö on ehdottomasti kielletty. Nämä ohjeet auttavat minimoimaan tarpeettoman kärsimyksen riskiä ja asettavat selkeät rajat sotilaallisille toimille.
Tämän hetken haasteet ja askeleet eteenpäin
Rothin valtuuskunta oli myös tietoinen kasvavasta huolesta sääntörikkomuksista eri konflikteissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin hakemus ukrainalaisten lasten pakkoadoptiosta Venäjältä sekä kiireellisyys kyberrikollisuuden alalla. On huomionarvoista, että 40 % läsnä olevista edustajista oli naisia, jotka suhtautuvat intohimoisesti tasa-arvoon. Tässä yhteydessä Saksaa pidetään kansainvälisessä yhteisössä luotettavana kumppanina, jolla on selkeä kehotus konkreettisiin toimiin.
Lisäksi maailman muiden alueiden näkökulmat ovat tärkeässä roolissa poliittisessa toiminnassa, esimerkiksi kun on kyse resilienssin kehittämisestä Afrikassa tai ilmastonsuojelusta Tyynenmeren saarilla. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) työtä pidetään erityisen tärkeänä tällä alalla. ICRC on erinomainen esimerkki humanitaaristen periaatteiden täytäntöönpanosta ja on sitoutunut vastaamaan näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että IPU:n 151. yleiskokous Genevessä ei toimi vain foorumina ajatustenvaihdolle, vaan myös suuntaviivana tulevaisuutta ajatellen. Tarve palauttaa ja suojella humanitaarisia normeja maailmanlaajuisesti on kiireellisempi kuin koskaan, ja edustajat ottivat seuraavan askeleen tähän suuntaan.