Jättimonni hyökkää uimareiden kimppuun Brombachseen alueella – draamaa vedessä!

Jättimonni hyökkää uimareiden kimppuun Brombachseen alueella – draamaa vedessä!

Kesä ei tuo vain aurinkoa ja rentoutumista, vaan myös joskus odottamattomia kohtaamisia vesillämme. Äskettäin Brombachsee-järvellä Keski-Frankeniassa sattui tapaus, joka ei välttämättä jää monille uimareille miellyttävin muistoksi. Jättimonni hyökkäsi viiden uimarin kimppuun, mikä aiheutti sensaation. Onneksi vammat olivat vähäisiä, mutta järkytys on syvä. Hengenpelastaja toimi välittömästi ja ilmoitti poliisille, joka lopulta ampui eläimen. Poliisi jopa tallensi tapahtuman Facebookiin. [Welt] raportoi, että tällaiset hyökkäykset eivät ole yleisiä, mutta ne voivat lisääntyä, koska Saksassa kasvavat isot monnikannat liittyvät usein ilmastonmuutokseen.

Monni (Silurus glanis), joka on jopa kolmen metrin pituinen ja yli 200 kiloa painava Euroopan suurin makean veden kala, on kokenut viime vuosina merkittävän kasvun. Uimarit kannattaa tottua sen leveään suuhun ja taaksepäin kaartuviin hampaisiin, sillä ne voivat aiheuttaa vain pinnallisia vammoja, jos kala tuntee itsensä uhatuksi. Kuten [Fischapp] huomauttaa, ilmastonmuutoksen aiheuttama veden lämpötilan nousu voi saada monni kasvamaan ja lisääntymään nopeammin lämpimissä vesissä. Optimaalinen lämpötila 25-27 °C tukee tätä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Veden lämpötilan nousu luo ihanteelliset elinolosuhteet monelle, joka on alun perin kotoisin Tonavan valuma-alueelta. Se tuotiin useille Keski-Euroopan vesille 1970-luvulla, ja nyt sen kanta jokiin ja järviin on lisääntynyt merkittävästi. Tämä ei aseta haasteita vain uimareille, vaan myös paikalliselle eläimistölle. Suuret monni vaikuttavat erityisesti pienempiin kalalajeihin, kuten särki ja ruskea, samoin kuin sammakkoeläimet ja pienet vesilinnut. Suuret petokalat muuttavat merkittävästi veden ravintoverkkorakennetta, millä voi olla dramaattisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen. [Federal Environment Agency] korostaa, että näiden muutosten seuranta on välttämätöntä tehokkaiden hallintastrategioiden kehittämiseksi.

Kaupunkien ja alueiden, joilla monnia tavataan yhä enemmän, on reagoitava tähän kehitykseen. Yhä useammin toteutetaan hoitostrategioita monnipopulaation pitämiseksi kurissa. Tämä sisältää kohdennettuja kalastus- ja istutusmääräyksiä. Urheilukalastus näkee monni myös arvokkaana kohteena ja ravintokalana, mikä antaa kalastajille vetovoimaa, mutta samalla herättää kysymyksen ekologisesta yhteensopivuudesta.

Ilmastonmuutos ja kalastus

Veden lämpötilan nousu ei vaikuta pelkästään monnikantaan, vaan myös koko kalastukseen. Jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalakantoihin voitaisiin hallita kestävästi, kalastusala turvautuu kestäviin strategioihin. Kalastuskieltokausien käyttöönotosta pienempien kalastuslaivastojen modernisoinnista tiukentuneiden kalastussääntöjen toimeenpanoon kiinnitetään huomiota luonnonvarojen kunnioittavaan käyttöön. Tavoitteena on lisätä meriekosysteemien sietokykyä ja turvata kalakannat tuleville sukupolville.

Joten kun seuraavan kerran uit järvessä ja ujo monni ui ohi, muista: pelottavien raporttien takana on myös kiehtova tarina ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja tarpeesta suojella vesiämme. Uudelleenajattelua tarvitaan, jotta löydettäisiin tasapaino ihmisten ja luonnon välillä.