Frankfurt: Saksan stressaavin kaupunki tarvitsee kiireesti rentoutumista!

Frankfurt: Saksan stressaavin kaupunki tarvitsee kiireesti rentoutumista!

Stressi on jatkuva kumppani modernissa yhteiskunnassa, ja tämä näkyy myös Saksan kaupungeissa. Verkkolääkäreiden ZAVA:n nykyisen analyysin mukaan Frankfurt on maan stressaantunein kaupunki vuonna 2025. Tutkimus perustuu Google-hakuihin esimerkiksi "stressi" ja "kortisolin vähentäminen" ja osoittaa, että Frankfurt johtaa "stressipisteellä" 8,44 pistettä asteikolla 10. Münster ja Stuttgart seuraavat arvolla 71 ja toisella ja kolmannella sijalla 71. pisteet vastaavasti. Vertailun vuoksi Bremen on rennoin kaupunki vain 1,50 pisteen arvollaan, kun taas Berliinin metropoli sijoittuu myös alemmalle alueelle 2,83 pisteellä. Tutkimuksessa otetaan huomioon kuukauden hakukyselyt ja ekstrapoloidaan arvot vuoden ajalta ja 100 000 asukasta kohti, jotta voidaan luoda reilu vertailupohja, kuten fnp.de5dt-groessere-7.

Jännittävää on se, että Frankfurt kirjasi viime vuonna 1 143 hakukyselyä aiheesta "stressi", kun taas Münsterissä oli vain 545 hakua. Erityisen huomionarvoista on "alempi kortisoli" -hakujen lisääntyminen Frankfurtissa, mikä kasvoi vaikuttavat 26 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös muissa kaupungeissa, kuten Münsterissä ja Leipzigissä, kansalaiset keskittyvät stressin selviytymiseen - Münsterissä hakukyselyiden määrä kasvoi 50 prosenttia, Leipzigissä jopa 69 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että paine toimia stressin torjumiseksi on lisääntymässä, erityisesti Main-metropolissa.

Stressitekijät ja niiden vaikutukset

Stressi ei ole vain ärsyttävä tunne, vaan sillä voi olla myös terveysvaikutuksia. Tutkimus osoittaa, että stressi on suurin fyysisten ja henkisten sairauksien riskitekijä. Stressin aiheuttama jatkuvasti korkea kortisolitaso on selvä merkki merkittävästä stressistä. Statista mukaan lähes puolet kyselyyn vastanneista kokee työnsä tärkeimpänä stressitekijänä. Keskimääräinen viikoittainen työaika Saksassa on lähes 35 tuntia, ja erityisesti suuret työmäärät ja aikataulupaineet lisäävät stressin kehittymistä.

Koronapandemia on lisännyt stressitasoja entisestään; monet eivät enää pystyisi erottamaan työtä ja vapaa-aikaa. Yhä useammat ihmiset työskentelevät kotoa käsin ja haluavat kannustimia parempaan stressikäyttäytymiseen. On hälyttävää, että burnout-sairauspäivien määrä on kasvanut dramaattisesti viime vuosina, vuoden 2004 4,6 päivästä 88 päivään tuhatta BKK-jäsentä kohden vuonna 2021.

Etsin rentoutumista

Mitä voit tehdä välttääksesi arjen stressiä? Mindfulness- ja stressinhallintatekniikat mainitaan yhä useammin mahdollisina ratkaisuina. Olipa kyseessä meditaatio, jooga tai pelkkä tauon pitäminen – kaikki tämä voi auttaa vähentämään stressiä. Tutkimukset osoittavat, että stressin käsitteleminen terveellisesti paitsi lisää hyvinvointia, myös vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Noin 60 prosenttia ihmisistä, jotka ovat harvoin stressaantuneita, arvioi terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun taas vain 38 prosenttia usein stressaantuneista jakaa tämän arvion.

Kaupunkien välinen vertailu osoittaa, että stressiindeksi on olennainen ihmisten hyvinvoinnin mittari. On sitäkin tärkeämpää, että kaikki kaupungit yrittävät mahdollistaa kansalaisilleen stressittömän elämän. Olipa kyse vapaa-ajan aktiviteeteista, paremmista työoloista tai stressinhallintakoulutuksesta – parantamisen varaa on vielä paljon.