Tunteet demokratiassa: kuinka ne jakavat yhteiskuntaamme!

Tunteet demokratiassa: kuinka ne jakavat yhteiskuntaamme!

2.11.2025 Hersfeld-Rotenburg Future Academyn jännittävä foorumi pidettiin Klinik am Hainbergin juhlasalissa. Tämän "Puolustava demokratia" -nimisen tapahtuman teemana ei ollut vähempää kuin mediakasvatuksen ja sosiaalisten instituutioiden vaikutus yhteiskuntamme polarisaatioon. Keskustelua johti emeritusprofessori, prof. tohtori Ernst-Dieter Lantermann Kasselista luennolla "Järjen antautuminen ylikuormitussa yhteiskunnassa - kun ajattelu ja toiminta joutuvat äärimmäisten tunteiden ohjaukseen".

Yli 80 vierasta, mukaan lukien opiskelijat ja sitoutuneet kansalaiset, oli kokoontunut etukäteen aiheiden ympärille luottamuksen ja järjen ylläpitämisestä yhä tunteellisemmassa maailmassa. Lantermann ei ainoastaan ​​valaisenut, kuinka käsitellä epävarmuutta, vaan myös identiteetin etsimisen haasteita nykypäivän usein ylivoimaisissa elinoloissa. Erityisen mielenkiintoinen oli hänen viittauksensa "kylmän" ja "kuuman" ajattelun eroon ja sosiaalisen median rooliin tässä. Lantermannin mukaan nämä alustat herättävät äärimmäisiä tunteita ja vaarantavat rationaalisuuden havaittujen totuuksien kautta, kuten Hersfelder Zeitung raportoi.

Opiskelijoiden osallistuminen ja tunneongelmat

Osallistujat Democratia AG:sta Obersbergin mallikoulusta, kuten Zoé Fischer ja Lucy Landefeld, osallistuivat myös tapahtumaan käsittelemällä tunneperäisiä aiheita koulun kontekstista. Joachim Lindner ja Andrea Budde korostivat ryhmäterapian merkitystä, kun taas koulun rehtori Karsten Vollmar käsitteli nuorten vaikeuksia erottaa toisistaan ​​totuus ja todellisuus. Yleisöä täydensivät omistautuneen opiskelijan Aaron Wildin pohdiskelut, jotka korostivat emotionaalista argumentaatiota poliittisessa keskustelussa.

Lantermannin haaste läsnäolijoille oli selvä: demokratian ja poliittisen keskustelun emotionaalistuminen on tunnistettava ja ohjattava positiivisiin suuntiin. Tämä voisi tapahtua sellaisten yhteiskunnallisten instituutioiden aktiivisen roolin kautta, jotka voivat tyydyttää kansalaisten emotionaalisia tarpeita, ei vain kriisiaikoina, vaan myös jokapäiväisessä kansalaiskasvatuksessa.

Sosiaalinen media ja sen kaksoisrooli

Mediakasvatuksen yhteydessä sosiaalisen median vaikutusta ei voida jättää huomiotta varsinkaan viime vuosikymmenien kehitystä ajatellen. Sosiaalinen media on tullut suosituksi vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja sen avulla käyttäjät voivat luoda ja jakaa sisältöä ja verkostoitua. Siellä on kuitenkin jännitysalue: vaikka sosiaalinen media voi edistää poliittista mobilisaatiota, kriitikot varoittavat yhteiskunnan pirstoutumisesta. Federal Agency for Civic Educationin artikkelin mukaan näiden alustojen käytössä on suuria eroja. 14–29-vuotiaista 88 % käyttää sosiaalista mediaa viikoittain – mikä on selkeä osoitus heidän keskeisestä roolistaan ​​poliittisessa käsityksessä, erityisesti vuoden 2021 liittovaltion vaalikampanjassa ensimmäistä kertaa äänestäneiden keskuudessa.

Silti kysymys jää siitä, kuinka kulttuuri- ja sosiaalialueet voidaan yhdistää. Haasteena on medialukutaidon edistäminen sekä sosiaalisen median poliittisen sisällön säätely ja seuranta. Parempi koulutus ja vastuullisuus voisivat auttaa kansalaisia ​​muodostamaan poliittisia mielipiteitä. Tärkeä oivallus Lantermannin huomautuksista ei ole demonisoida demokratian tunnediskurssia, vaan pikemminkin muokata sitä aktiivisesti.

Kaiken kaikkiaan foorumi osoittaa, että äärimmäisiä tunteita ja niiden vaikutusta demokratiaan on käsiteltävä kiireellisesti. Kaikkien sukupolvien aktiivinen osallistuminen on välttämätöntä järjen ylläpitämiseksi poliittisessa keskustelussa.