Uusi äänestyslaki Hessenissä: D’Hondtin oikeudenkäynti herättää jännitystä!

Uusi äänestyslaki Hessenissä: D’Hondtin oikeudenkäynti herättää jännitystä!

Hessenin kunnallisvaalien valmistelut 15.3.2026 ovat täydessä vauhdissa ja keskustelua riittää. Uusi paikkajakomenettely, d'Hondt-menettely, tulee olemaan perusta tehtävien jakamiselle kunnissa ja piirikunnissa tähän asti käytetyn Hare/Niemeyer-järjestelmän sijaan. Tämä Wiesbadenin osavaltion parlamentissa 27.3.2025 tehty päätös on jo herättänyt kiivasta keskustelua. CDU:n ja SPD:n musta-punainen koalitio äänesti uudistuksen puolesta, mutta oppositioryhmät, mukaan lukien vihreät, AfD ja FDP, hylkäsivät tarkistuksen jyrkästi.

Siirtyminen d'Hondtin menetelmään, jota on käytetty usein Saksan vaalilaissa vuodesta 1945 lähtien, herättää useita kysymyksiä. Tämä jakomenetelmä jakaa puolueiden äänet peräkkäisellä laskennalla (1, 2, 3, ...) ja jakaa paikat korkeimpien saavutettujen äänien mukaan. Kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että tämä vaalimenetelmä suosii suurempia puolueita. Marburgin perustuslakilakimies Hans-Detlef Horn muistaa, että menettely voi joskus johtaa vääristymiin ja vaarantaa vaalien tasa-arvon. Siksi hän kehottaa tarkistamaan kattavasti voimassa olevat vaalilain säännökset.

Vaalilaki siirtymävaiheessa

Siirtyminen Hessenissä vuodesta 1981 lähtien käytetystä eri laskentamenetelmään perustuvasta Hare/Niemeyer-menetelmästä d'Hondtin järjestelmään on herättänyt suurta keskustelua poliittisesti kiinnostuneessa yleisössä. Hare-Niemeyer-menetelmässä äänet kerrottiin ja jaettiin sitten paikkojen lukumäärällä, mikä aiemmin mahdollisti suhteellisemman edustuksen. D'Hondtin järjestelmä voi nyt johtaa siihen, että Frankfurter Römerissä on edustettuna vain 11 ryhmää 16:n sijaan, kuten sisäministeri Roman Poseck (CDU) raportoi. Tämä voisi vähentää parlamenttien pirstoutumista, Poseck korostaa. Mutta monet äänet varoittavat, että tämä voisi edelleen vähentää pienempien puolueiden vaikutusvaltaa, joka koetaan uhkaksi demokratialle.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin huomauttaa myös, että äänioikeussäännökset eivät ole ikuisesti vaarattomia. Reaktiot uudistukseen ovat siis jakautuneet: toisaalta on hallitus, joka haluaa parantaa paikallisedustuksen toimivuutta; Toisaalta on kriitikkoja, jotka pelkäävät pienten puolueiden joutuvan epäedulliseen asemaan ja harkitsevat oikeustoimia. FDP on jo nostanut uudistusta vastaan ​​kanteen. Pelkosi eivät ole perusteettomia. Aiemmin on ollut esimerkkejä siitä, että puolueet ovat saavuttaneet osuuttaan huonompia tuloksia d'Hondtin menettelyn ansiosta.

Kunnallisvaalien näkymät

15.3.2026 selviää, toteutuvatko d'Hondt-menettelyyn liittyvät riskit. Tiedemiehet ja vaalioikeuden asiantuntijat seuraavat kehitystä innolla, sillä Hessenin osavaltion tuomioistuimen päätöstä, joka tulee olemaan kriittinen uudistuksen lopullisen toteuttamisen kannalta, nähdään matemaattisena haasteena. Viime kädessä on tärkeää säilyttää tasapaino suurempien ja pienempien puolueiden välillä ja samalla edistää parlamenttien toimintaa.

Kokonaisuudessaan jää nähtäväksi, miten poliittiset rakenteet kehittyvät uudistuksen jälkeen ja löytävätkö äänestäjät todella selkeän ja luotettavan edustuksen vaalilaatikosta. Tulevat kuukaudet lupaavat paljon jännitystä ja voivat olla ratkaisevia Hessenin poliittisen maiseman kannalta.