AfD:n poliitikko julkaisi väärennetyn kuvan liittokanslerista – kädenpuristusskandaali!

AfD:n poliitikko julkaisi väärennetyn kuvan liittokanslerista – kädenpuristusskandaali!

Kun valeuutiset leviävät sosiaalisessa mediassa, asiat muuttuvat hurjammaksi. Hessenin AfD:n poliitikko Johannes Marxen julkaisi Facebookissa muokatun kuvan, jossa näkyy hänen parlamentaarikkokollegansa Gerhard Schenk liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) kanssa. Viesti väitti, että se oli "kanslerin kädenpuristus", kuva, joka kosketti monia. Mutta nopeasti kävi selväksi, että juorut eivät näytä koko kuvaa. äänekäs East Hessen uutiset Kuva oli väärennös, eikä sitä otettu Hessenfestillä, vaikka Merz itse asiassa oli siellä.

Alkuperäisessä kuvassa liittokansleri Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kanssa, joka on otettu vuoden 2024 lopulla. Täällä tehtiin valitettava montaasi: Schenk vaihdettiin vain Zelenskyjin. AfD:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Robert Lambrou vahvisti, että Merz kätteli Schenkin kättä, minkä todistajat voivat todistaa. Viestiä ei kuitenkaan alun perin hyväksytty, ja se poistettiin vain muutaman tunnin kuluttua julkaisemisesta. Marxen vastasi vain epäsuorasti kriittisiin kysymyksiin ennen kuin heitti pyyhkeen ja poisti kuvan alustalta.

Medialukutaidon esimerkki

Nämä tapaukset osoittavat jälleen kerran, kuinka tärkeää on käsitellä kriittisesti sosiaalisen median tietoa. Kun Alice Weidel, AfD:n liittovaltion puheenjohtaja, kuvaili aiemmin Merziä "valehtelukansleriksi", pöydät jatkoivat heilumista. Valeuutisten leviäminen ja siihen liittyvä väärä tieto ja disinformaatio ovat asioita, jotka ovat läsnä paitsi poliittisella areenalla, myös kaikkialla. äänekäs bpb Väärennetyillä uutisilla on usein erityisen suuri vaikutus, varsinkin jos asianomaisilla on vähän luottamusta poliittisiin ja mediainstituutioihin.

Nämä huolet ovat tulleet erityisen voimakkaammiksi Donald Trumpin valinnan vuonna 2016 ja Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Virukseen levinneet uutiset eivät vaikuta pelkästään poliittisten mielipiteiden muodostumiseen, vaan myös yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Varmaa totuudentuntoa tarvitaan, jotta disinformaation vaikutusta sosiaalisessa mediassa voidaan vähentää. Tutkimukset osoittavat, että alle 1 % Internetin sisällöstä luokitellaan valeuutiseksi, mikä ei tarkoita, että muu tieto olisi luotettavaa.

Selvennys vaaditaan

Tämän torjumiseksi medialukutaitoa edistävät aloitteet ovat erittäin tärkeitä. EU on esimerkiksi käynnistänyt EU vs. Disinfo -ohjelman. Tällaisten ohjelmien tarkoituksena on tarjota eräänlainen "rokotus" valeuutisia vastaan, herkistää kansalaisia ​​disinformaation vaaroille ja varustaa heidät tarvittavilla työkaluilla. Aikana, jolloin mitä tahansa tietoa voidaan levittää salamannopeasti, on tärkeää tarkastella saatua tietoa kriittisesti.

Tämä julkaisu tekee selväksi, että kaikki Internetissä liikkuva ei ole totta. Valeuutiset, kuten Johannes Marxenin tapaus osoittaa, ovat haaste uudelle mediamaailmalle ja vaativat perusteellista uudelleenarviointia siitä, miten käsittelemme tietoa.