Kulttuurin menetys Nantesissa: ORKESTRA-kuoro hajotetaan 30. kesäkuuta!
Chœur de l’ONPL puretaan vuonna 2026, mikä maksaa 12 työpaikkaa ja rasittaa kulttuurimaisemaa. Protestitoimia suunniteltu.

Kulttuurin menetys Nantesissa: ORKESTRA-kuoro hajotetaan 30. kesäkuuta!
Pays de la Loiren alueen kulttuurimaisema on suuren mullistuksen edessä: kuuluisa Chœur de l'ONPL, joka on ollut olemassa yli 20 vuotta ja johon kuuluu noin 70 vapaaehtoista laulajaa, hajotetaan 30. kesäkuuta 2026. Tämä surullinen uutinen ei tule ilman syytä, sillä syndicatchestre de laoire de laoire de laoire teki päätöksen. Chœur, jonka osuus orkesterin vuosibudjetista on korkeintaan 2 %, on eronnut korkeasta tasosta ja ammattimaisista harjoituksista, mikä tekee sen menetyksestä erityisen tuskallisen. Valérie Fayet, joka on ollut ruorissa sen perustamisesta lähtien, ei koskaan kyllästynyt muokkaamaan merkittävää laulu-identiteettiään.
Aikomus hajota ei pudonnut taivaasta. Se liittyy koko orkesteritoimintaa uhkaaviin tukien rajuihin leikkauksiin. Ilmoitettu siis Ranska Musique, että orkesteri menettää yhteensä yli miljoona euroa, millä on kohtalokas vaikutus luovaan työhön. Näiden toimenpiteiden seurauksena 50-60 vapaaehtoista menettää tärkeän roolinsa, jolla he ovat vuosien varrella olleet konserteissa.
Kulttuurivaikutus ja protesti
Kuoron hajoaminen nähdään tappiona paitsi orkesterille itselleen, myös alueen kulttuurikasvatukselle. Kuorot ovat jo suunnitelleet protestikonsertteja ja aloittaneet vetoomuksen mobilisoikseen tätä päätöstä vastaan. "Se on suuri menetys yhteisöllemme", selittää Fayet, joka korostaa, kuinka keskeinen asema kuorolla oli alueen sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle.
Orkesterin tuki kunnilta säilyy, mutta monet luovat hankkeet ovat edelleen vaarassa. Muiden kulttuurialan instituutioiden kokemukset osoittavat, että nykyinen tilanne ei ole yksittäistapaus. Nähty myös Saksassa taz.de Kulttuurirahoituksen leikkaukset, jotka vaarantavat kansainvälisen yhteistyön ja vierasesityksiä. Jopa poliittinen kehys kohtaa epävarmoja aikoja taiteellisen vapauden suhteen Saksin osavaltiossa.
Kaupunki- ja seutubudjettikysymyksistä syntyvät kulttuuriset leikkaukset osoittavat kiireellisen ongelman: taiteen ja kulttuurin merkitys yhteiskunnassa on yhä enemmän jäämässä jälkeen. Varsinkin nyt kun liittovaltion kulttuuriministeriö on ilmoittanut lisäävänsä budjettia, jää nähtäväksi, voivatko alueelliset kulttuurilaitokset hyötyä tästä kehityksestä.
On toivottavaa, että kuoron jäsenten protestitoimet ja yleinen kiinnostus tätä asiaa kohtaan kulkevat käsi kädessä ja käynnistävät päätöksentekijöiden uudelleenajattelun.