Vaalipiiriuudistus: Möller ja Rohde varoittavat alueellisista haitoista!

Vaalipiiriuudistus: Möller ja Rohde varoittavat alueellisista haitoista!

Mikä on uusien vaalipiirijakoehdotusten takana? Bundestagin vaalipiiritoimikunnan suunniteltu ehdotus herättää parhaillaan kohua erityisesti Frieslandin, Wilhelmshavenin ja Wittmundin alueilla. Ehdotetuissa muutoksissa Westersteden ja Apenin kunnat lisätään Friesland – Wilhelmshaven – Wittmundin vaalipiiriin. SPD:n kansanedustajat Siemtje Möller ja Dennis Rohde tekevät selväksi, että heidän mielestään tämä ehdotus ei ole optimaalinen. Möller korostaa, että uusi layout ulottuisi eri kaupunginosiin ottamatta huomioon paikallisia rakenteita, mikä – hän pelkää – voisi häiritä olemassa olevia aluerakenteita.

Rohde ilmaisee huolensa käytännön työstä paikan päällä ja tekee selväksi, ettei hän näe kiireellisiä toimia alueen uudelleenmäärittämiseksi. Tämänhetkiset väestöluvut osoittavat, että Oldenburg-Ammerlandin vaalipiiri on keskimääräistä korkeampi, 14,3 prosenttia, kun taas Friesland - Wilhelmshaven - Wittmund - 10,9 prosenttia alle. Uusi rajaus on kuitenkin tarpeen vain, jos poikkeamat ovat yli 15 prosenttia liittovaltion vaalilain mukaan.

Vaalipiirijako yhdellä silmäyksellä

Vaalipiirien jaosta säädetään liittovaltion vaalilain 3 §:ssä. bpb mukaan Bundestag-mandaattien määrä riippuu koko liittovaltion alueella olevien vaalipiirien määrästä. Nykyään ne on jaettu 299 vaalipiiriin. Viime vuosina on tehty useita uudistuksia, jotka ovat vaatineet valitsijarajojen tarkistuksia, lähinnä väestökehityksen tai kunta-alueen muutosten vuoksi.

Miltä tilanne näyttää vuoden 2025 liittovaltiovaaleissa? Viimeinen suuri uudelleenjako tapahtui maaliskuussa 2024, jolloin yhteensä 16 vaalipiiriä määriteltiin uudelleen. Painopisteenä on vaalipiirien suhteuttaminen väestöön. Uutta rajaamista varten on vaadittava yli 15 prosentin poikkeama keskiarvosta, kuten löytyy myös [liittovaltion paluuviranomaisen] verkkosivustolta (https://bundeswahlleiterin.de/bundetagswahlen/2025/wahlkreiseinteil.html).

Väestökehitys ja sisäiset rakenteet

Mutta mitä tapahtuu, kun väestömäärä muuttuu? Esimerkiksi Unteremsin vaalipiiri luokiteltiin kiireellisesti uudelleenorganisoinnin tarpeessa olevaksi 17,6 prosentin poikkeamalla keskiarvon yläpuolelle. Tässä vaalipiirilautakunta ehdottaa joidenkin kuntien, kuten Haselünnen ja Herzlaken, siirtämistä tähän vaalipiiriin tasapainoisen edustuksen varmistamiseksi.

Esityslistalla on myös muita muutoksia: Oldenburger Münsterlandissa Garrel ja Bösel siirretään Delmenhorst-Wesermarsch-Oldenburg-Landin vaalipiiriin. Myös Harpstedtin, Wildeshausenin kaupungin ja Dötlingenin kunnan yhteinen kunta vaikuttaa, ja ne on tarkoitus siirtää Diepholz-Nienburgin vaalipiiriin.

Nyt keskitytään kuitenkin siihen, miten nämä muutokset vaikuttavat maaseutualueisiin. Möller ja Rohde pelkäävät, että erityisesti nämä alueet voivat joutua vakavasti epäedulliseen asemaan, jos alueellisia rakenteita ei oteta huomioon. Tämä keskustelu ei ole vain paikallisesti relevantti, vaan se heijastelee myös suurempia haasteita, jotka liittyvät paikallisten rakenteiden ja poliittisten etujen vuorovaikutukseen.