Vallankumouksellinen tutkimus: Tehohoitolääketiede voi pysäyttää usean elimen vajaatoiminnan!

Vallankumouksellinen tutkimus: Tehohoitolääketiede voi pysäyttää usean elimen vajaatoiminnan!

Tehohoidon alalla on uusia valopilkkuja! Johanna Watson, lahjakas tohtoriopiskelija RWTH Aachenin yliopistollisen sairaalan Operatiivisen tehohoidon ja keskihoidon klinikalla, on näyttävästi osoittanut vertailevalla tutkimuksellaan, kuinka tärkeää lääkkeiden systemaattinen testaus on. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on ehkäistä uhkaavaa usean elimen vajaatoimintaa kirurgisilla tehohoitopotilailla, ja hänet palkittiin äskettäin DIVI-tutkimuspalkinnolla kliinisen tutkimuksen kategoriassa. Tämän palkinnon arvo on 4 000 euroa, ja se myönnettiin DIVI25 vuosikongressissa Hampurissa, raportoi Saksan monitieteinen tehohoito- ja hätälääketieteen yhdistys (DIVI) ja korostaa, että Watsonin työ korostaa tarvetta integroida farmakologinen asiantuntemus paremmin hoitoon.

Heidän tutkimuksensa keskeinen osa oli FASTHUG-MAIDENS-tarkistuslistan käyttö. Tämä klassisen FASTHUG-protokollan laajennettu versio kattaa tärkeitä lääkehoidon näkökohtia, mukaan lukien analgesian, sedaation, tromboembolian ehkäisyn ja verensokerin hallinnan optimoinnin. Retrospektiivisessä yhden keskuksen tutkimuksessaan Watson tutki 117 kirurgista tehohoitopotilasta ja vertasi viikoittaisia ​​lääketieteellisiä käyntejä sisältävää interventioryhmää ja verrokkiryhmää, jolla ei ollut tällaisia ​​käyntejä. Tulokset osoittavat selvästi, että standardoidut lääkerakenteet voivat lisätä potilasturvallisuutta.

Lääkehoidon merkitys

Tutkimus nostaa esiin myös vakavan ongelman: sairastuvuus- ja kuolleisuusriski kasvaa potilailla, jotka käyttävät useita lääkkeitä – niin sanottua polyfarmaatia. Saksassa proviisorien integroiminen monialaisiin ryhmiin ja heidän osallistumisensa osastokierroksiin on erityisen tärkeää, kuten kansainväliset tutkimukset osoittavat. Kattava analyysi osoittaa, että vain 35,3 % Saksan tehohoitoyksiköistä on perustanut säännöllisen lääkehoidon. Huolimatta todistetusti myönteisistä vaikutuksista potilasturvallisuuteen, tämä luku on pieni, kertoo aihetta koskevista tutkimuksista ja vaatii tämän tärkeän toimenpiteen parempaa täytäntöönpanoa.

Watsonin työn lisäksi DIVI-kongressissa tunnustettiin myös muita merkittäviä projekteja. Simon Winzer Dresdenin yliopistollisesta sairaalasta sai toisen sijan aivohalvauksen hoidon optimoinnista. Kolmanneksi sijoittui PD tohtori Dominique Engel Bernin yliopistollisesta sairaalasta leikkausta edeltävästä lihasharjoittelustaan, jota seurasi tohtori Bengi Su Tavris Göcebe Heidelbergin yliopistollisesta sairaalasta, joka sai pisteitä projektissaan virtsan profiloinnista sepsikseen liittyvässä akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa.

Katse tulevaisuuteen

Johanna Watson on varma, että prospektiivisia monikeskustutkimuksia tarvitaan hänen työnsä tulosten todentamiseksi ja perustelemiseksi. Strukturoidun lääkehoidon merkitys on ilmeinen. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi on tärkeää luoda entistä enemmän tietoisuutta kliinisen farmasian roolista ja siitä, miten sitä voidaan hyödyntää monialaisessa tiimissä.

Tehohoidon lääketieteen kehitys ei ole vain rohkaisevaa, vaan myös kannustin kaikille potilaiden hoidon parantamiseksi työskenteleville. Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja proviisorien välistä yhteistyötä on edistettävä optimaalisen päätöksenteon varmistamiseksi terapiassa.