Z-sukupolvi vaatii: joustavuutta tiukan työajan sijaan!

Z-sukupolvi vaatii: joustavuutta tiukan työajan sijaan!

Rhenilaisessa Hammin kaupungissa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua siitä, mitä Z-sukupolvi - termi, joka kuvaa vuosina 1996-2009 syntyneitä - odottaa perinteiseltä työmaailmalta ja miltä nämä nuoret tuntevat työmarkkinoilla. Saksan Next Top Modelin vaikuttaja ja osallistuja Julian Kamps ilmaisi koulutusmessuilla tyytymättömyytensä klassiseen työpäivään jo kolmen viikon työsuhteen jälkeen. "Kolme ja puoli tuntia vapaa-aikaa työpäivän jälkeen klo 7.30-18.41 – voiko se todella olla elämän malli?" Kamps kysyy viraalivideolla, joka saa paljon huomiota nykyisessä työkulttuurikeskustelussa. Keskustelu kahdeksantuntisen työpäivän taakasta ja nuorten odotuksista kiihtyy, ja on käymässä selväksi, että Z-sukupolvi ei ole yksinkertaisesti valmis tekemään samoja uhrauksia kuin edeltäjänsä.

Kuten Tagesschau raportoi, monet tämän sukupolven edustajat pitävät erittäin tärkeänä hyvää työn ja yksityiselämän tasapainoa. 16-vuotias Selahattin haaveilee itsenäistymisestä eikä hänen tarvitse käydä toimistossa joka päivä. "Jokapäiväinen työskentely ei ole minua varten", hän myöntää, ja hänen ikätoverinsa miettivät myös joustavia työskentelymalleja. Hänen opiskelijatyttöystävänsä Finja pitää säännöllistä työpäivää stressaavana ja haluaisi vaihtoehtoisia työaikoja, jotka tarjoavat enemmän tilaa yksityiselämälle. Harjoittelija Alexander näkee nykyisen työnsä velvollisuutena, mutta haluaisi joustavuutta tulevaisuudessa.

Työnantajien skeptisyys

Mutta entä kolikon toinen puoli? Metallinjalostusyrityksen toimitusjohtaja Matthias Kottmann on huolissaan nuorempien työntekijöidensä työhalukkuudesta. Hän korostaa, että työ- ja perhe-elämän tasapainoista keskustelussa ei pidä sivuuttaa työn suorituskyvyn tarvetta. "Kysymys jää siitä, kuinka paljon joustavuutta talous sietää ilman, että tuottavuus kärsii", hän sanoo. Elokuvatuotantoyhtiön toimitusjohtaja Tidi von Tiedemann näkee kuitenkin joustavuuden mahdollisuutena. Hän raportoi, että myönnytykset nuorille työntekijöille voisivat lisätä heidän motivaatiotaan ja jopa auttaa torjumaan ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa.

Statistan tutkimustulokset korostavat Z-sukupolven näkökulmaa. Noin 78 prosenttia on valmis vaihtamaan työpaikkaa parempien ansiomahdollisuuksien ilmaantuessa. Lähes kaksi kolmasosaa haluaa avoimen ja nykyaikaisen johtamiskulttuurin, joka arvostaa saavutuksiaan. Lisäksi 75 prosenttia vaatii tukea työssä mielenterveyden alalla.

Miten Z-sukupolvi vertautuu?

Kaikki kiiltävä ei kuitenkaan ole kultaa: Saksassa työskentelee noin 6,2 miljoonaa 20–29-vuotiasta sosiaaliturvamaksun alaista ihmistä, mutta Z-sukupolven osuus väestöstä on yhteensä noin 12 miljoonaa, mikä vastaa noin 14,8 prosentin osuutta. Huoli tämän sukupolven tuottavuudesta ei ole perusteeton vanhempien sukupolvien keskuudessa. Yli kaksi kolmasosaa vanhemman sukupolven arvioista pitää Z-sukupolvea vähemmän kykenevänä. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa Z-sukupolvesta pyrkii ammatilliseen menestykseen, kuten Millennials.

Keskustelua ei siis käytetä pelkästään siitä, voisivatko uudet työmallit vaikuttaa tulevien työntekijöiden eläkkeelle, vaan myös siitä, miten talous ja yhteiskunta kokonaisuutena vastaavat työelämää uudelleen määrittelevän sukupolven tarpeisiin. Joustavamman elämäntavan vaatimukset voivat muuttaa työkulttuuria pysyvästi. Nähtäväksi jää, ovatko työnantajat halukkaita tukemaan tätä muutosta vai hallitsevatko skeptisyys ja perinteet.

Keskustelussa tulevaisuuden työmallista näyttää oleelliselta edistää työnantajien ja Z-sukupolven keskinäistä ymmärrystä, jotta löydettäisiin molemmille osapuolille oikeutta tekevä tapa. Rheinland elää jännittävää vaihetta työmaailman rakenteessa – jää nähtäväksi, onko raportoiminen laiska vai ahkera.