Villihanhet linnapuistossa: likaa vai luonnollista palvelua?

Villihanhet linnapuistossa: likaa vai luonnollista palvelua?

Strünkeden puistolinnassa, joka on yksi Hernen suosituimmista paikallisista virkistysalueista, vallitsee sietämättömät olosuhteet rentoutumista etsiville. Monet kansalaiset valittavat puistossa roiskuvista suurista hanhen jätöksistä. Erityisesti leikkivät lapset kärsivät - heidän jalkineet ja vaatteet kärsivät epähygieniasta. Monet perheet vetäytyvät puistosta, koska viheralueet eivät enää sovellu rentoutumiseen ja leikkimiseen. Kuten lokalkompass.de raportoi, aiheesta on tulossa yhä enemmän sosiaalisen kanssakäymisen taakka.

Valitukset hanhen jätöksistä eivät ole uusia, ja jo nyt kuuluu ääniä, joissa vaaditaan hanhien poistamista puistosta. Mutta tätä koskevaa keskustelua varjostaa usein yksi tärkeä näkökohta: vaikka hanhet jättävät jälkeensä suuria määriä likaa, meidän on otettava huomioon myös ihmisten käyttäytyminen. [kanadagnaese.de]:n (https://xn--kanadagnse-w5a.de/die-kehrseite-der-medal-gaense-machen-dreck/) analyysi osoittaa, että ihmiset jättävät niityille paljon jätettä, jonka mätäneminen kestää paljon kauemmin kuin hanhen jätökset. Esimerkiksi tupakantumpien hajoaminen kestää jopa 15 vuotta, kun taas muovipullojen yli 500 vuotta. Vertailun vuoksi hanhen jätökset ovat biohajoavia ja ravinteikasrikkaita.

Mitalin toinen puoli

Vaikka hanhien aiheuttama sotku voi olla haitaksi, eläimet edistävät myös ekologista tasapainoa. Hanhet harjaavat ja lannoittavat tehokkaasti niittyjä, millä on myönteinen vaikutus kasvistoon ja siten ympäristöön. Niiden kakka on konsistenssiltaan samanlaista kuin ruohonleikkurin kokkareilla, eikä se haise. Kuivatut hanhen jätökset näyttävät myös kanin ruokapelleteiltä ja hajoavat luonnossa. On olemassa ehdotuksia hanhen jätöksen poistamiseksi yksinkertaisesti haravoimalla tai käyttämällä lannanpoikaa, samankaltaisia ​​menetelmiä kuin hevosnomistajat.

Keskustelu hanhiongelmasta ei rajoitu Herneen, vaan heijastelee laajempaa yhteiskunnallista asiaa: karjanhoitoa ja ympäristönsuojelua. [WWF]:n (https://www.wwf.de/themen-projekte/landwirtschaft/massentierhalte) tietojen mukaan kuluttajien ostokäyttäytymisellä on ratkaiseva merkitys eläinten hyvinvoinnille. Luomutuotteet ovat erittäin suosittuja, etenkin luomuyhdistyksen logolla varustetut tuotteet. Myös eläinperäisten ruokien kulutusta suositellaan vähentämään luonnon suojelemiseksi. Vastuu ei kuitenkaan saa olla vain kuluttajilla - myös jälleenmyyjiä ja poliitikkoja kutsutaan edistämään karjanhoidon rakennemuutosta.

Hyvä esimerkki on kappelnilainen Hopmann-perhe, joka siirtyi intensiivisestä sikojen lihotuksesta luomu- ja vapaan laidun sioihin. Heidän ponnistelunsa eläinten määrän vähentämiseksi vähentävät Itämeren ravinnepäästöjä, ja WWF tunnusti sen Itämeren Vuoden viljelijöiksi 2023. Tällaiset aloitteet osoittavat, kuinka tärkeää on edistää eri toimijoiden yhteistyötä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Strünkede-Park linnan hanhia ympäröivä ongelma on enemmän kuin vain paikallinen haaste. Kysymys on ympäristötietoisuudesta ja kestävästä elämäntavasta, joka herättää syvempiä sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Asukkaita kutsutaan keskustelemaan näistä aiheista harmonisen rinnakkaiselon hengessä ja löytämään ratkaisuja, jotka tekevät oikeutta sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnille.