Kölnin leikkipuistosta tulee toiminta-alue – aikuiset ovat raivoissaan!
Köln aikoo nimetä "leikkikentät" uudelleen "leikki- ja toimintaalueiksi" edistääkseen osallisuutta ja monimuotoisuutta. Herättää keskusteluja.

Kölnin leikkipuistosta tulee toiminta-alue – aikuiset ovat raivoissaan!
Kölnissä puhutaan parhaillaan "leikkikenttien" nimeämisestä "leikki- ja toimintaalueiksi". Vaikka kaupungin hallinto pitää kiinni uudesta nimestä, monet aikuiset ovat äänekkäästi kritisoineet. Nordrhein-Westfalenin osavaltion nuorisoyhdistyksen puheenjohtaja Maja Tölke ottaa haasteen vastaan hänen puolestaan ja tekee selväksi, että tässä pohditaan ensisijaisesti nuorten tarpeita. Hänen mielestään aikuisten mielipiteellä on toissijainen rooli luotaessa tilaa uusille leikki- ja liikuntamuodoille. Kaupunki aikoo korvata noin 700 vanhaa kylttiä kannustaakseen liikkumaan ja toimintaan eikä keskittyä pelkästään pelaamiseen, kuten [Bild] raportoi.
Erilaiset näkemykset kohtaavat julkisessa keskustelussa. Uudelleennimeämisen kriitikot, mukaan lukien Kölnin pormestari Henriette Reker, ovat huolissaan ja väittävät, että termi "leikkikenttä" on selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Reker vaatii kaupunginhallitukselta lopullista päätöstä, joka on määrä tehdä 4.9.2025. Tästä epäilystä huolimatta kaupungin hallinto pitää vanhaa nimeä "vanhentuneena" ja korostaa, että "leikki- ja toimintatilat" sopivat paremmin moderniin ja monipuoliseen yhteiskuntaan, kuten [Die Zeit] huomauttaa.
Ajatus osallisuudesta painopisteeseen
Ajatus osallisuudesta on keskeinen Kölnin kaupungille. Uuden nimen on tarkoitus houkutella lasten lisäksi myös nuoria ja aikuisia ja edistää näin kohtaamispaikkaa kaikille sukupolville. Käsitteen "leikki- ja toiminta-alue" tulisi sisältää myös rullalautailijoille tarkoitetut alueet, harjoitusalueet ja jalkapallokentät. Nähtäväksi jää, onko uusien merkkien käyttöönotolla, joka tapahtuu asteittain vuoteen 2030 mennessä, toivotut vaikutukset. Monimuotoisuuteen olisi kiinnitettävä huomiota myös kyltteissä olevien sanojen sijaan kuvakkeilla, jotta se houkuttelee enemmän ihmisiä, kuten [nadr.de] selittää.
Kaikista myönteisistä aikeista huolimatta on myös kriittisiä ääniä, jotka pitävät siirtoa symbolisena politiikkana. SPD:n poliitikko Jochen Ott kuvailee toimenpidettä tarpeettomaksi kielikosmetiikkaksi. Kaiken kaikkiaan sosiaalisessa mediassa käydään polarisoitunutta keskustelua, ja jotkut suhtautuvat aloitteeseen myönteisesti, kun taas toiset torjuvat sen jyrkästi. Käynnissä olevien keskustelujen ja käsiteltävän aiheen tukemiseksi uusien kylttien kehittämiseen panostettiin 38 000 euroa. Korvauksen kokonaiskustannuksia ei kuitenkaan voida tällä hetkellä ennakoida, kuten muissa raporteissa mainitaan.
Suunta, jossa on roolimallihahmo?
Vaikka tällä hetkellä ei ole muita kaupunkeja, jotka noudattaisivat nimenomaan Kölnin esimerkkiä, keskusteluja vastaavien ehtojen nykyaikaistamisesta käydään useissa kunnissa. Kieliherkät lähestymistavat, kuten suunniteltu uudelleennimeäminen Kölnissä, voisivat toimia mallina ja rohkaista teknistä standardointia muissa kaupungeissa. Jännittävä kysymys on edelleen, johtaako moderniin kieleen siirtyminen parempaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.
Pallo on nyt kaupunginvaltuuston hallinnassa, ja seuraavat viikot voivat olla uraauurtavia Kölnissä ja sen ulkopuolella. Siellä on mahdollisuuksia osallistumiseen ja kysymys siitä, kuinka aikuiset ja lapset voivat käydä vuoropuhelua. Nähtäväksi jää, saako Kölnin kaupunki laajan hyväksynnän visionääriselle lähestymistavalle vai pääsevätkö monet kriitikot voitolle.