Teknologinen riippuvuus: Saksa taistelee digitaalisen suvereniteetin puolesta!

Teknologinen riippuvuus: Saksa taistelee digitaalisen suvereniteetin puolesta!

Digitaalinen muutos pitää Saksan talouden tiukasti otteessa, mutta tie digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen on kaukana kivettynä. Tänään, 12. elokuuta 2025, on selvää, että Saksa on edelleen vahvasti riippuvainen ulkomailta tulevista pilviratkaisuista ja -teknologioista. Liittovaltion tietoturvaviraston (BSI) puheenjohtaja Claudia Plattner korostaa tiukkojen valvontamekanismien tarvetta näiden riippuvuuksien vähentämiseksi. "On korkea aika selkeälle strategialle teknologioiden ostamisessa ulkomailta", hän toteaa ja korostaa Yhdysvaltain pilvilain tuomia haasteita. Tämä antaa Yhdysvaltain viranomaisille pääsyn tietoihin riippumatta siitä, missä ne on tallennettu. Radiowestfalica mukaan BSI:n ja Google Cloudin yhteistyöstä on sovittu turvallisten pilviratkaisujen kehittämiseksi. Tämä kumppanuus on kuitenkin kiistanalainen, koska se tarjoaa mahdollisuuden kiristykseen Yhdysvaltain hallitukselle.

Riippuvuus kansainvälisistä teknologiayrityksistä näkyy myös siinä, että yhdysvaltalaiset yritykset ovat investoineet uuteen teknologiaan viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon enemmän kuin saksalaiset. Plattner ei siksi vain vaadi toimenpiteitä arkaluontoisten tietojen salaamiseksi, vaan myös käyttäjiä hallitsemaan avaimiaan hallitsemattoman tietovuodon estämiseksi.

Hallituksen strategiat ja paikallinen kehitys

Sääntelytasolla keskustelu digitaalisesta itsemääräämisoikeudesta sai Saksassa uudelleen käyntiin erityisesti EU:n laajuisten tekoälymallien sääntöjen käyttöönoton myötä 2.8.2023. Näillä on tarkoitus varmistaa tekoälyn käytön läpinäkyvyys ja turvallisuus. Mutta Saksassa ei ole selvää, kuka on viime kädessä vastuussa näiden järjestelmien turvallisuudesta. BSI ja Federal Network Agency ovat vastuussa nopeiden päätösten tekemisestä.

Liittovaltion pilvi tarjoaa Saksan viranomaisille korkean tason hallinnan, mutta digitaalisen suvereniteetin parantamiseksi asiantuntijat luottavat monipilvistrategioihin. Cloudaheadin mukaan nämä strategiat voivat auttaa vähentämään riippuvuutta tietyistä palveluntarjoajista. Monipilvilähestymistavat mahdollistavat pilviresurssien joustavamman käytön samalla kun yksilölliset tarpeet huomioidaan IT-arvon luomisessa.

On tärkeää, että yritykset suunnittelevat ohjelmistoarkkitehtuurinsa niin, että ne voivat automaattisesti siirtyä vaihtoehtoiseen pilveen, jos pääpilvipalveluntarjoaja epäonnistuu. Tähän olisi sisällytettävä myös tietoinen ulkoisten ja sisäisten palvelujen yhdistelmä tietyn turvallisuustason varmistamiseksi.

Sisäinen teknologinen kehitys ja haasteet

Digitaalinen itsemääräämisoikeus on eurooppalaisen teollisuuspolitiikan keskeinen strateginen kysymys. Eurooppalaisten yritysten on ryhdyttävä toimiin itse, jotta ne eivät olisi riippuvaisia ​​ulkomaisista palveluntarjoajista. AP Verlag korostaa, että sääntelykehysten ja patentoidun teknologisen kehityksen integrointi on erittäin tärkeää. Yritysten ei tarvitse vain noudattaa lakisääteisiä vaatimuksia, vaan myös varmistaa, että niiden pilviratkaisut ovat taloudellisesti kannattavia, turvallisia ja tehokkaita.

Haasteet ovat monilla tasoilla: skaalautumisesta innovaatioon ja sääntelyvaatimuksiin. Äskettäin käyttöön otettu tietolaki, tekoälylaki ja NIS2-direktiivi nostavat esiin monimutkaisia ​​kysymyksiä, joihin yritysten on puututtava. Nämä lait edellyttävät läpinäkyvyyttä ja turvallisia käytäntöjä datan ja tekoälyn käsittelyssä. Selkeät toimintapuitteet ovat välttämättömiä paitsi pysyäkseen mukana digitaalisen itsemääräämisoikeuden kasvavan tarpeen aikana, myös saadakseen yliotteen kansainvälisessä kilpailussa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksi asia on selvä: digitaalinen itsemääräämisoikeus ei ole päämäärä sinänsä, vaan pikemminkin liiketoiminnan välttämättömyys. Yritysten tulee pystyä hallitsemaan tietojensa sijaintia ja käyttöoikeuksia pysyäkseen toimintakykyisinä myös kriisitilanteissa.