NRW vähentää pakolaispaikkoja: mitä se tarkoittaa kunnille?

NRW vähentää pakolaispaikkoja: mitä se tarkoittaa kunnille?

Nordrhein-Westfalenissa on otettu merkittävä askel pakolaispolitiikassa: osavaltion hallitus on päättänyt vähentää pakolaisten majoituskapasiteettia 41 000 paikasta 35 000 paikkaan. Tällä on kauaskantoisia seurauksia pakolaisten majoittamiseen alueella. Ministeriö suunnittelee varaavansa jatkossa aktiivisesti 28 000 paikkaa ja lisäksi 7 000 paikkaa pidetään varassa. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa keskusmajoitustilojen käyttöaste on noin 44 % ja ensivastaanottokeskuksissa noin 19 %. NRW on tällä hetkellä vastuussa yhteensä 53 tällaisesta laitoksesta, joihin pakolaiset majoitetaan ennen kuin heidät voidaan siirtää kunnalliseen tai kunnalliseen majoituspaikkaan. [Welt] raportoi, että tämä vähennys ei saisi lisätä kuntien taakkaa.

Kölnin piirihallituksella on tässä keskeinen rooli, sillä se vastaa Kölnin alueella sijaitsevien pakolaisten valtion majoitustilojen toiminnasta ja rakentamisesta. Tämä sisältää sekä ensivastaanottotilat (EAE), joissa pakolaiseksi rekisteröityminen ja lääkärintarkastukset suoritetaan, sekä keskeiset majoitustilat (ZUE). Nämä CTU:t ovat erityisen tärkeitä haavoittuvien ihmisten, kuten vammaisten tai yksin matkustavien naisten, hoitamisessa. Hallinto- ja valvontatehtävistä vastaavat organisaatiot, kuten Saksan Punainen Risti, Maltan avustuspalvelu ja muut avustusjärjestöt. [Kölnin piirihallitus] ilmoittaa, että ennen uuden asunnon perustamista tulisi aina järjestää tiedotustilaisuus kaupungin kanssa neuvotellen.

Turvapaikkahakemusten hylkääminen

Ympäristölle, jossa nämä päätökset tehdään, on tyypillistä turvapaikkahakemusten huomattava väheneminen. Vuonna 2023 Nordrhein-Westfalenissa tehtiin yli 67 000 turvapaikkahakemusta, mutta vuonna 2024 määrä putosi yli 45 000:een, mikä on noin kolmanneksen laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kehitys on havaittavissa myös valtakunnallisesti: turvapaikkahakemusten määrä putosi lähes 330 000:sta vuonna 2023 lähes 230 000:een vuonna 2024. [Statista] korostaa, että tämä ei johdu vain muuttuvista turvapaikkamenettelyistä, vaan myös geopoliittisista olosuhteista, jotka ovat saaneet monet ihmiset jättämään kotonsa.

Mielenkiintoista on, että noin 82 prosentilla Saksassa asuvista noin 3,3 miljoonasta suojelua hakevasta ihmisestä on nyt tunnustettu suojeluasema. Tämä luku on yli seitsenkertaistunut vuodesta 2007 ja kuvaa integraatioprosessien monimutkaisuutta. Integraatioprosessi voi kestää vuosia ja asettaa haasteita sekä pakolaisille että yhteiskunnalle. Turvapaikkamenettelyt vaikuttavat usein erityisesti nuoriin ja naisiin, ja suurin osa hakijoista on nuoria miehiä islamilaisista alkuperämaista.

Tässä mielessä pakolaiset ja heidän majoituksensa on edelleen keskeinen poliittinen kysymys Saksassa. Nordrhein-Westfalenin kehitys on siksi erittäin tärkeää – ei vain pakolaisille itselleen, vaan myös kunnille ja koko yhteiskunnalle. On jännittävää nähdä, kuinka valmiuksien tasapaino ja pakolaisten integroituminen muotoutuvat tulevina kuukausina.