Ranskan uusi hallitus kriisitilassa: budjettikeskustelu ja epäluottamus!

Ranskan uusi hallitus kriisitilassa: budjettikeskustelu ja epäluottamus!

Ranska kohtaa poliittisesti myrskyisän viikon, koska pääministeri Sébastien Lecornun äskettäin nimitetyn hallituksen on vastattava sarjaan haasteita. Kabinetti nimitettiin sunnuntai -iltana, ja heti alusta alkaen on kuuma aihe odottamassa: voimakkaasti velkaantuneen maan budjetti on laadittava. Taloudelliset olosuhteet ovat kireät. 114 prosentilla Ranskassa on kolmanneksi korkein velkasuhde EU: ssa, aivan Kreikan ja Italian takana, mikä ei tee tilanteesta helpompaa. Lisäksi hallituksen menot ovat Euroopan korkeimpia, mikä tekee tarpeen hyvin harkitulle säästösuunnitelmalle entistä kiireellisemmän, kuten antenne unna.

Erityisen räjähtävää on vaaraa, että vasemmistopuolue La Fance Insoumise (LFI) ilmoitti tällä viikolla ja oikeistolaisen Rassemblement National (RN), jonka tällä viikolla ilmoitti tällä viikolla. Tämän hakemuksen menestys voisi suurelta osin riippuvaisesta Lecornun hallituksen julistuksesta. Lecornu halusi alun perin toimittaa budjettiluonnoksensa parlamentille maanantaina. Tämä vaatii kuitenkin aikaisempaa kabinetin kokousta, jota ei voida tapahtua vasta tiistaina presidentti Macronin matkan vuoksi Gazan huippukokoukseen Egyptissä. Jos hallitus ei esiinny kestävää budjettia, Ranska voi päätyä ilman hyväksyttyä budjettia vuoden lopussa, mikä ravistaa edelleen poliittista maisemaa.

Korkeajännitys kansalliskokouksessa

Kansalliskokouksen poliittinen tilanne on kireä. Lecornu on ilmoittanut siirtymäkauden hallitukselle pystyvänsä esittämään budjetin ennen vuoden loppua, mutta pysyy uskollisena keskusta-oikealle profiilille. Vaikka konservatiivit ovat päättäneet enää osallistua hallitukseen, he ovat valmiita tukemaan lainsäädäntöehdotuksia. Tämä tapahtuu kuitenkin opposition painostuksessa, joka lämmittää edelleen presidentti Macronin kritiikkiä ja tulevassa talousarviossa suunnitelluilla säästöillä 43,8 miljardia euroa. Nämä säästöt ovat myös syy siihen, miksi entinen pääministeri François Baylrou halusi kysyä luottamuslausekkeeseen parlamentissa 8. syyskuuta, mikä osoittaa, kuinka epävarma hallituksen kanta on, kuten [Tagesschau] (https://www.tagesschau.de/ausland/europa/frankreich-bayrou-vertrustsfrage-100.htmles.

Lecornun uskottavuus riippuu suurelta osin hänen kyvystään hallita tätä poliittisesti ja taloudellisesti herkkä tilanne. Useat osapuolet, mukaan lukien RN, LFI, vihreät ja kommunistit, ovat jo ilmoittaneet äänestävänsä hallitusta vastaan. Bayrou pystyi jo toistamaan edeltäjänsä Michel Barnierin kokemuksen, joka syrjäytti luotettavuuden äänestyksellä vuoden 2024 lopussa sen jälkeen, kun hallituksella ei ollut omaa enemmistöä parlamentissa.

Taloudelliset olosuhteet ja siitä johtuvat haasteet

Ranskan taloudellinen tilanne on edelleen keskeinen kysymys. Vuonna 2024 julkinen velka oli noin 3,3 biljoonaa euroa ja budjettivaje on huolestuttava 5,8 prosenttia BKT: stä. Vaikka Saksassa menee paljon paremmin yli 62 prosentin velkasuhde, taloustieteilijät varoittavat, että Saksan kansallinen velka voi myös nousta tulevaisuudessa. .

Macron itse ei vain kohtaa kritiikkiä budjettitilanteen vuoksi, vaan etenkin kiistanalaisen eläkeuudistuksen vuoksi, jonka tarkoituksena on nostaa eläkeikää 62: sta 64: een. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli auttaa alijäämää, mutta se on aiheuttanut tyytymättömyyttä monien keskuudessa. Oppositio on jo lähettänyt selkeät signaalit, että myös täällä tarvitaan parannuksia. On vielä nähtävissä, voivatko Lecornu ja hänen kabinetinsa saada epävarmuustekijöitä kiertämään vai onko uusi poliittinen turbulenssi välittömästi.