Ranskan uusi hallitus kriisitilassa: budjettikeskustelu ja epäluottamus!

Ranskan uusi hallitus kriisitilassa: budjettikeskustelu ja epäluottamus!

Ranskalla on edessään poliittisesti myrskyisä viikko, kun pääministeri Sébastien Lecornun äskettäin nimitetyn hallituksen on vastattava joukkoon haasteita. Hallitus nimitettiin sunnuntai-iltana, ja heti alussa odottaa kuuma aihe: raskaasti velkaantuneen maan budjetti on laadittava. Taloudelliset olosuhteet ovat kireät. Ranskan velkasuhde on 114 prosenttia EU:n kolmanneksi korkein, heti Kreikan ja Italian jälkeen, mikä ei tee tilannetta yhtään helpommaksi. Lisäksi julkiset menot ovat Euroopan korkeimpien joukossa, minkä vuoksi harkitun säästösuunnitelman tarve on sitäkin kiireellisempi, kuten Antenne Unna raportoi.html.

Erityisen räjähtävä on epäluottamuslauseen vaara, jonka tällä viikolla ilmoittivat vasemmistopuolue La France Insoumise (LFI) ja oikeistolainen Rassemblement National (RN). Tämän hakemuksen onnistuminen voi suurelta osin riippua Lecornun hallituksen julistuksesta. Lecornu halusi alun perin antaa budjettiesityksensä eduskunnalle maanantaina. Tämä edellyttää kuitenkin edeltävää hallituskokousta, joka voi tapahtua vasta tiistaina presidentti Macronin matkan vuoksi Egyptin Gazan huippukokoukseen. Jos hallitus ei pysty esittämään kestävää budjettia, Ranska voi päätyä ilman hyväksyttyä budjettia vuoden lopussa, mikä ravistaisi poliittista maisemaa entisestään.

Kansalliskokouksessa kova jännite

Kansalliskokouksen poliittinen tilanne on kireä. Lecornu on ilmoittanut siirtymäkauden hallituksen, joka pystyy esittämään talousarvion ennen vuoden loppua, mutta pysyy uskollisena keskustaoikeistoprofiilille. Vaikka konservatiivit ovat päättäneet olla enää osallistumatta hallitukseen, he ovat valmiita tukemaan lainsäädäntöehdotuksia. Tämä tapahtuu kuitenkin opposition painostuksesta, joka kuumenee entisestään presidentti Macronin kritiikillä ja 43,8 miljardin euron säästöillä tulevassa budjetissa. Nämä säästöt ovat myös syy siihen, miksi entinen pääministeri François Bayrou halusi pyytää parlamentille luottamusäänestyksen 8. syyskuuta, mikä osoittaa, kuinka epävarma hallituksen asema on, kuten Tagesschau korostaa.

Lecornun uskottavuus riippuu suurelta osin hänen kyvystään hallita tätä poliittisesti ja taloudellisesti herkkää tilannetta. Useat puolueet, mukaan lukien RN, LFI, vihreät ja kommunistit, ovat jo ilmoittaneet äänestävänsä hallitusta vastaan. Bayrou saattoi jo toistaa edeltäjänsä Michel Barnierin kokemuksen, joka syrjäytettiin epäluottamusäänestyksessä vuoden 2024 lopussa, kun hallituksella ei ollut omaa enemmistöä parlamentissa.

Taloudelliset olosuhteet ja niistä johtuvat haasteet

Ranskan taloudellinen tilanne on edelleen keskeinen kysymys. Vuonna 2024 julkinen velka oli noin 3,3 biljoonaa euroa ja budjettialijäämä on huolestuttava 5,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka Saksalla menee paljon paremmin yli 62 prosentin velkasuhteella, ekonomistit varoittavat, että myös Saksan valtionvelka voi kasvaa tulevaisuudessa. [Deutschlandfunk](https://www.deutschlandfunk.de/frankreich- Debt Crisis-staatsfinanzen-eurozone-finanzunternehmen-100.html) korostaa, että Ranskan monimutkainen poliittinen maisema - jota leimaa kolme tasa-arvoista ryhmittymää kansalliskokouksessa - vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä kiireelliseen velkaongelmaan.

Macronia itseään ei arvosteta pelkästään budjettitilanteen vuoksi, vaan erityisesti kiistanalaisen eläkeuudistuksen vuoksi, joka kaavaa eläkeiän nostamisen 62 vuodesta 64 vuoteen. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli auttaa korjaamaan alijäämää, mutta se on aiheuttanut tyytymättömyyttä monissa. Oppositio on jo lähettänyt selkeitä signaaleja, että myös tässä tarvitaan parannuksia. Nähtäväksi jää, saako Lecornu ja hänen kabinettinsa leviämään epävarmuustekijöitä vai onko tulossa uusia poliittisia turbulensseja.