Wüst vaatii tiukkaa uudelleenarviointia kansalaisten rahan suhteen: uusia paineita uudistukselle!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

NRW:n pääministeri Wüst vaatii uudistuksia kansalaisetuuksiin varmistaakseen oikeudenmukaisuuden pienituloisille.

NRW-Ministerpräsident Wüst fordert Reformen beim Bürgergeld, um Gerechtigkeit für einkommensschwache Menschen zu gewährleisten.
NRW:n pääministeri Wüst vaatii uudistuksia kansalaisetuuksiin varmistaakseen oikeudenmukaisuuden pienituloisille.

Wüst vaatii tiukkaa uudelleenarviointia kansalaisten rahan suhteen: uusia paineita uudistukselle!

Nykyisessä keskustelussa kansalaisten rahoista Nordrhein-Westfalenin pääministeri Hendrik Wüst otti selkeän kannan ARD-keskusteluohjelmassa "Maischberger". Wüst kyseenalaisti kansalaisetuuksien saajien asumiskustannusten täysimääräisen kattamisen oikeudenmukaisuuden ja vaati maksujen keston ja suuruuden tarkistamista. "On oltava selvää, kuinka voimme varmistaa oikeudenmukaisuuden pienituloisille", hän sanoi. Wüst ilmaisi myös huolensa siitä, että EU-ulkomaalaiset, jotka ottavat minityön, voisivat välittömästi lisätä kansalaisrahoja ilman, että he olisivat koskaan maksaneet järjestelmään. Tämä sääntö on jo herättänyt keskustelua erityisesti niiden keskuudessa, jotka ovat huolissaan omasta taloudellisesta turvallisuudestaan ​​elinkustannusten noustessa.

Samaan aikaan liittovaltion työministeri Bärbel Bas (SPD) ilmoitti esittävänsä uudistusehdotukset mahdollisimman pian. Suunniteltuihin muutoksiin voisi sisältyä tiukempia vaatimuksia, esimerkiksi korkeampia seuraamuksia kansalaisetujen saajille, jotka jäävät poissa työvoimatoimiston tapaamisista tai hylkäävät työtarjoukset. Toinen muutostapa on estää hyvinvointivaltion väärinkäyttö, mikä on erityisen tärkeää kansalaisuusetuuksia saavien EU-ulkomaalaisten lisääntyessä.

Lakisääteiset vaatimukset ja oikeus kansalaisrahoihin

Liittovaltion sosiaalituomioistuin on määrittänyt asiakirjanumerolla B 4 AS 12/23 R ehdot, joilla unionin kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä ovat oikeutettuja kansalaisetuuksiin. Tämä koskee erityisesti EU:n kansalaisia, jotka ovat asuneet Saksassa pitkään. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kantaja oli rekisteröity Puolan kansalaiseksi Saksassa useiden vuosien ajan ja hän tilanteesta huolimatta pyysi tukea työvoimatoimistolta. Tuomioistuimen päätöksessä korostetaan, että asuinpaikka Saksassa on välttämätön kansalaisetuuksien saamiseksi. Tämän asetuksen vaatimuksia täsmennettiin, mikä vahvistaa EU-kansalaisten asemaa sosiaalijärjestelmässä. Myös lapset, jotka asuvat yhteisössä etuuksiin oikeutetun työssäkäyvän henkilön kanssa, ovat oikeutettuja kansalaisetuuksiin vanhempien olosuhteista riippumatta.

Mielenkiintoista on, että muiden kuin Saksan kansalaisten etuuksien saajien osuus Saksassa kasvoi 19,6 prosentista vuonna 2010 47,3 prosenttiin vuonna 2023. CDU:n pääsihteeri Carsten Linnemann kuvaili tätä "räikeäksi sääntelyn aukoksi" ja vaatii tiukempia säännöksiä suojellakseen sosiaalijärjestelmää väärinkäytöksiltä. Hän viittasi sotapakolaisten määrän kasvuun, mikä saattaa olla syynä tähän kasvuun. Kritiikkiä on myös se, että pieniaikaiset työsopimukset johtavat usein valtion korotuksiin, jotka vaativat lisätoimia. Bas tukee Linnemannin vaatimuksia ja näkee myös muutoksia hyvinvointivaltion rakenteiden suojelemiseksi.

Työnantajien vastuu

Toinen kiireellinen kysymys on se, kuinka toimia laittomia työntekijöitä palkkaavien työnantajien kanssa. Linnemann vaatii kovempia rangaistuksia tällaisille työnantajille, kun taas Bas esitti ajatuksen "suorituskyvyn väärinkäytön osaamiskeskuksesta" ja paremmasta tiedonvaihdosta eri viranomaisten välillä. Näin valtiota hyväksikäyttäviä rikollisia rakenteita vastaan ​​voitaisiin taistella tehokkaammin. "Meidän tehtävämme on estää väärinkäytökset kestävästi ja samalla luoda oikeutta kaikille kansalaisille", Bas sanoi.

Ministerin ehdotukset ja kansalaisrahoista käydyt keskustelut osoittavat, että innovaatioita ja optimointia on vielä paljon. Aika näyttää, onnistuuko näillä uudistuksilla hyvä tasapaino avun tarpeessa olevien ihmisten tarpeiden ja sosiaaliturvan suojelun välillä. Suuri osa valtakunnallisesta erityisrahastosta, joka koostuu 100 miljardista eurosta ja Nordrhein-Westfalenista suurimmana liittovaltiona 21 miljardia euroa, on tarkoitus käyttää koulujen ja varhaiskasvatuksen parantamiseen. Tämä voisi myös edistää sosiaalisten rakenteiden vakauttamista ja on askel oikeaan suuntaan.

Kysymys jää siitä, kuinka poliittiset toimijat selviävät tuen ja valvonnan tasapainoilusta, kun kansalaisten rahat ovat edelleen erittäin suosittuja ja tarjoavat monille tärkeitä tukia.

Lisätietoja on yksityiskohtaisissa raporteissa osoitteessa Borkenin sanomalehti, Kansalaisten rahaa ja päivittäisiä uutisia.