Liittovaltiot suunnittelevat velkahyökkäystä: yli 3 miljardia vuodessa!

Liittovaltiot suunnittelevat velkahyökkäystä: yli 3 miljardia vuodessa!

Saksassa liittovaltioiden kesken on puhjennut rahoitusvimma viimeisimmän, toukokuussa voimaan tulleen perustuslain muutoksen jälkeen. Kuusi osavaltiota on päättänyt ottaa uutta velkaa, mikä johtaa vuosittain yli 3 miljardin euron lainanottoon. Tätä kehitystä ei voi sivuuttaa, sillä liittohallitus suunnittelee yli 176 miljardin euron vuotuisia lainoja vuodesta 2026 alkaen. Kuva kertoo, että Niedersachsen haluaa hyödyntää täysimääräisesti 1,4 miljardin euron enimmäisvelkaansa sekä tänä että ensi vuonna. Pääministeri Olaf Lies antoi tälle päätökselle vihreää valoa.

Mutta Ala-Saksi ei ole yksin. Myös Hampurissa SPD, CDU ja Vihreät ovat laatineet uudet säännöt, jotka mahdollistavat jopa 409 miljoonan euron velkaantumisen vuodessa. Schleswig-Holstein puolestaan ​​suunnittelee toista lisäbudjettia 519 miljoonan euron lisälainojen ottamiseksi vuosittain heti, kun lain vaatimukset täyttyvät. Rheinland-Pfalzissa julkistetaan lisäbudjetti uudella velalla "investointihyökkäystä" varten, kun taas Berliinillä ei ole varmoja lukuja tälle vuodelle, mutta sen odotetaan tavoittelevan uutta velkaa 780 miljoonaa euroa ensi vuonna. Thüringenillä on myös kunnianhimoisia suunnitelmia ottaa lainaa 277 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027. Kuva panee merkille, että myös muut liittovaltiot puhuvat uusista veloista.

Taloudellinen vastuu vai velkahuimaus?

Kritiikki "velkahyökkäystä" kohtaan on yhä kovempaa. Veronmaksajien liiton puheenjohtaja Reiner Holznagel kehottaa miettimään uudelleen: "Meidän ei pidä ottaa uusia lainoja, vaan pikemminkin vähentää vanhoja velkoja." Tämä herättää kysymyksen siitä, pystyvätkö maat todella käsittelemään tämän lisävelan rasittamatta tulevia sukupolvia.

Osana tätä keskustelua keskustellaan intensiivisesti myös velkajarrun uudistamisesta. The Saksan Bundesbank on jo tehnyt ehdotuksia toisaalta valtiontalouden pitämiseksi vakaana ja toisaalta infrastruktuuri- ja puolustusinvestointien edistämiseksi. Vakauteen tähtäävä polku julkisten investointien lisäämiseen voisi mahdollistaa jopa 220 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, pankki sanoi.

Julkisen talouden tulevaisuus

Erityisesti EU:n perussopimusten 60 prosentin viitearvo velkasuhteelle on keskeinen rooli. Bundesbank on arvioinut, että luotonannon joustavuuden lisääminen 0,35 prosentista 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jos velkasuhde pysyy alle 60 prosentissa, voi olla ratkaisevan tärkeää. Tämä on osa näkökohtia, jotka on esitetty myös tällä viikolla julkaistussa kuukausiraportissa. Bundesbank näkee tässä selkeän suunnan, joka pyrkii edistämään vastuullista velkaa tulevaisuuden taloutta vaarantamatta. Nähtäväksi jää, kuinka yksittäiset osavaltiot ja liittohallitus käsittelevät tätä asiaa käytännössä.