Diplomaattinen toivo? Wadephul tapaa iranilaisen ministerin Genevessä!

Diplomaattinen toivo? Wadephul tapaa iranilaisen ministerin Genevessä!

Lähi-idän nykyisten jännitteiden keskellä Israelin ja Iranin välisessä konfliktissa on syntymässä uusi luku. Ulkoministeri Johann Wadephul tapaa Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin Genevessä perjantaina. Tämän ilmoitti Süddeutsche Zeitung, ja se edustaa E3-valtioiden (Saksa, Ranska, Iso-Britannia) ja Iranin arabinaapureiden yhteistä toimintaa. Jännittyneen tilanteen vuoksi Wadephul on siirtänyt alkuperäistä matkaansa Libanonin, Syyrian ja Israelin läpi ja vieraili sen sijaan Saudi-Arabiassa, Qatarissa ja Omanissa etsimässä diplomaattisia ratkaisuja.

Tämän kehityksen aikana, jonka laukaisi Israelin hyökkäys useisiin Iranin kohteisiin, mukaan lukien Nathanin ydinlaitokseen, Lähi-idän konflikti on edelleen kireä. Israel teki torstaina yön yli hyökkäyksen, joka perustui väitteisiin, että Iran oli lähellä saada valmiiksi ydinasekykyisen infrastruktuurin. Tiedustelutiedot viittaavat siihen, että Teheran työskentelee salaa ydinpommin tuottamiseksi. Jan Busse Münchenin Bundeswehrin yliopistosta tekee selväksi, että vaikka Iran pystyy teknisesti tarjoamaan tarpeeksi korkeasti rikastettua uraania jopa kymmeneen ydinpommiin, sillä ei vielä ole toimivaa asetta.

Diplomaattiset ponnistelut ja sotilaallinen eskalaatio

Pyrkimykset löytää diplomaattinen ratkaisu vaikuttavat lähes toivottomalta, kun otetaan huomioon sekä sotilaallisen konfliktin että ydinjännitteiden kehitys. Iran vastasi Israelin hyökkäykseen voimakkaalla rakettitulilla ja ilmoitti jatkavansa ydinohjelmaansa. Wadephul korosti, että Teheranin on ryhdyttävä luottamusta lisääviin ja todennettavissa oleviin toimiin voidakseen neuvotella järkevästi ratkaisusta. Tätä taustaa vasten Omanissa suunnitellut neuvottelut, joita valmisteltiin lähes kaksi kuukautta kestäneiden USA:n ja Iranin välisten neuvottelujen aikana Omanin välityksellä, peruttiin uraanin rikastamista koskevien neuvottelujen pysähtyessä.

Lähes kaksi vuotta Yhdysvaltojen yksipuolisen vetäytymisen jälkeen vuoden 2015 Wienin ydinsopimuksesta tämänhetkinen kehitys osoittaa alueen turvallisuustilanteen haurauden. Tuolloin presidentti Donald Trump vaati "ehdotonta antautumista", mutta sanoi, että jatkoneuvottelut ovat mahdollisia. Näiden epävarmien neuvottelujen puitteet varjostavat geopoliittinen todellisuus, jossa Israel ja Iran toimivat jatkuvassa ilmaiskujen ja sotilaallisten uhkien kierteessä.

Ydinkysymys on edelleen keskeinen

Iranin ydinohjelman eskaloituminen juontaa juurensa 1960-luvulta. Tuolloin Iran aloitti ydinohjelmansa USA:n tukemana, mutta tämä johti myöhemmin yhä monimutkaisempaan geopoliittiseen turvallisuustilanteeseen. ZDF:n raportit osoittavat, että Iranilla on nyt käytössään merkittävä määrä korkeasti rikastettua uraania, ja pelätään, että sotilaalliset hyökkäykset voivat vain viivyttää Iranin ydinohjelmaa lyhyellä aikavälillä.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA totesi toukokuussa 2023, että Iran lisäsi jyrkästi 60-prosenttisesti rikastetun uraanin varastojaan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Samaan aikaan kysymys jää siitä, kuinka Washington ja Teheran suhtautuvat sotilaallisiin ja diplomaattisiin ratkaisuihin näiden uusien hyökkäysten jälkeen. Tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että Lähi-idän suuren sotilaallisen kiihtymisen vaaraa ei pidä aliarvioida, kun taas alueen iranimieliset miliisit ovat toistaiseksi pysyneet varovaisina.

Iranin ydinohjelmaa koskevat väitteet ja pelot pysyvät vallitsevina lähipäivinä, etenkin Genevessä pidettävän ulkoministerien tapaamisen vuoksi. Nähtäväksi jää, onko diplomatialla mahdollisuuksia löytää ratkaisu sodan varjossa vai pitääkö meidän jatkaa väkivallan kierteen seuraamista.