Koblenz: Oikeudet ilmastoaktivisteja vastaan ​​lopetettiin – mitä nyt?

Koblenz: Oikeudet ilmastoaktivisteja vastaan ​​lopetettiin – mitä nyt?

Koblenzin käräjäoikeus on lopettanut rikosoikeudellisen menettelyn neljää kiistanalaisen "Last Generation" -ilmastoryhmän aktivistia vastaan. Tämä päätös herätti kohua, ja sitä voidaan pitää toisena virstanpylväänä kansalaistottelemattomuudesta käytävässä keskustelussa. Vaurioituneet aktivistit juuttuivat Friedrich-Ebert-Ringille aamuruuhkan aikana heinäkuussa 2023 häiriten vakavasti liikennettä. Siitä huolimatta tosiasiallisesti aiheuttama saarto kesti vain noin 17 minuuttia, kuten video >SWR-10.

Ennen oikeudenkäyntiä viidelle aktivistille määrättiin sakko, jota vastaan ​​neljä vastusti. He pitivät istumistaan ​​välttämättömänä signaalina ilmastonsuojelun lisäämiselle ja sanoivat ilmastonmuutoksen paineen alaisena, etteivät he voineet olla sivussa. 54-vuotias aktivisti toisti, että hänelle oli tärkeää tukea ilmastonsuojeluun sitoutunutta nuorta sukupolvea. He olivat aina tietoisia vastuustaan ​​tekojensa oikeudellisista seurauksista.

Kansalaistoiminta vai pakottaminen?

Poliisi luokitteli teon pakkokeinoksi, koska aktivistit rajoittivat toiminnassaan muiden tienkäyttäjien oikeuksia. Kansalaistottelemattomuus, jota "viimeinen sukupolvi" harjoitti, toimii keinona osoittaa uhkaavia vaaroja. Tällaisten protestin muotojen syistä on keskusteltu yhteiskunnassa jo jonkin aikaa. Rauhanaktivistien 1980-luvun tiesulkuihin vedetään historiallisia yhtäläisyyksiä. On kiistanalaista, saavutetaanko tällaisilla toimilla todella haluttu tavoite lisätä tietoisuutta ilmastonsuojelusta >bpb.

"Viimeisen sukupolven" aktivisti on nyt menossa liittovaltion perustuslakituomioistuimeen Karlsruhessa, kun hänet tuomittiin vastaavasta tiesulkusta Berliinissä. Hän saa tukea oikeusapuyhdistykseltä "Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan tuki". Koblenzin aktivistien tavoin hän väittää, että tällaisten saartojen rankaiseminen rajoittaa suhteettomasti perusoikeuksia mielenosoitusvapauteen >RBB.

Keskustelua kansalaistottelemattomuudesta

Keskustelu "viimeisen sukupolven" protestin muodoista on tunnepitoista ja polarisoitunutta. Kansalaistottelemattomuus ymmärretään kieltäytymisenä, joka rikkoo olemassa olevia lakeja, mutta jonka tarkoituksena on legitimoida korkeampi moraali. Kriitikot pelkäävät, että tällaiset mielenosoitukset voisivat loukata perustuslaillisen kansalaistottelemattomuuden periaatteita. Kysymys jää siitä, saako tämä protestin muoto todella toivotun yhteiskunnallisen hyväksynnän vai eikö sillä ole toivottua vaikutusta.

On selvää, että "Viimeisen sukupolven" toiminta ohjaa jatkossakin keskustelua ilmastonsuojelusta ja kansalaistottelemattomuudesta. Miten yhteiskunta suhtautuu näihin usein radikaaleina ja suhteettomina pidettyihin protestin muotoihin? Yksi asia on varma: nuoret aktivistit kohtaavat valtavan haasteen saada viestinsä julkisuuteen ja hyväksyä samalla tekojensa oikeudelliset seuraukset.