Kalübberin pormestari on järkyttynyt: lämmityskonsepti on täydellinen menetys!

Kalübberin pormestari on järkyttynyt: lämmityskonsepti on täydellinen menetys!

Pienessä Kalübben yhteisössä, jossa on 560 asukasta, on paljon toimintaa. Pormestari Björn Rüter (CDU) on kyllästynyt nykyiseen lämmityskonseptiin, joka maksoi vaikuttavat yli 70 000 euroa. Valtuuston kokouksessa päätettiin asuinalue- ja lämmityskonseptista, mutta se sisältää Rüterin mukaan vain puutteellisia ehdotuksia. Innovatiivisten lähestymistapojen sijaan konsepti rajoittuu suurelta osin talojen eristämiseen ja lämpöpumppujen asentamiseen. Tämä kritiikki on myös perusteltua, koska toteutus ei vain näytä sivuuttavan todellisuutta, vaan se voi myös herättää vääriä odotuksia. Rüter pahoitteli asukaskokouksessa vanhentuneiden laskentatietojen käyttämistä potentiaalianalyysissä, mikä johti 1950-luvun rakennusten energiatehokkuusarvoihin, mikä lisäsi tarpeettomasti lämmöntarvetta.

Mutta mikä on tämän kehityksen takana? Lämpösuunnittelulain voimaantulosta 1.1.2024 lähtien kunnat ovat olleet velvollisia kehittämään tarkoituksenmukaisen lämpökonseptin. Laki luo selkeät suuntaviivat lämpöverkkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja edistää ilmastoystävällistä ja kustannustehokasta lämmönhuoltoa. Liittohallitus tukee toteutusta 500 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 asti. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien tulee toimittaa suunnitelmansa 30.6.2026 mennessä, pienemmillä kunnilla vuoteen 2028 mennessä. Tämän tarkoituksena on torjua Saksan lämmönhuollon aiheuttamia jatkuvasti korkeita hiilidioksidipäästöjä – tämä kattaa yli 50 prosenttia kansallisesta energiankulutuksesta, ja fossiiliset polttoaineet kattavat noin 80 prosenttia lämmöntarpeesta, kuten bmwsb.bund.de selitti.

Kunnallisen lämpösuunnittelun haasteita

Mutta Kalübben konseptin kritiikki kuvastaa suurempaa ongelmaa, joka vaikuttaa moniin kuntiin. Jörg Bülow Schleswig-Holsteinin kuntaliitosta varoittaa, että lämpösuunnitteluun liittyvä byrokratia ja vaiva ovat usein ylivoimaisia ​​ja vaikeuttavat usein kuntien työtä. Hän pelkää, että kansalaiset joutuvat viime kädessä kantamaan suurimman osan talonenergialain vaatimuksista, ja arvostelee sitä, että houkuttelevien kannustimien sijaan painopiste on ensisijaisesti byrokraattisissa toimenpiteissä, kuten bbsr.bund.de näyttää.

Lämmöntoimituksesta käytävä keskustelu ei voi koskea vain pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, kuten Kalübbea, vaan ulottuu myös koko Saksaan. Tähän mennessä 42 % kunnista on aloittanut lämpösuunnitelmiensa laatimisen, kun taas vain 2 % on jo saanut päätökseen. Toteutuksen alueellisissa eroissa on selvä ero. Varsinkin Nordrhein-Westfalenissa, jossa on 396 kuntaa, lukuisia suunnitelmia on saatava valmiiksi vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Toisaalta Baden-Württembergin kaltaisissa liittovaltioissa on pitkään ollut lukuisia kuntia, jotka ovat onnistuneet toteuttamaan konseptiaan.

Puiteehdot on asetettu selkeästi tavoitteena tehdä lämmöntoimituksesta ilmastoneutraalia vuoteen 2045 mennessä ja vähentää CO2-päästöjä 65 % vuoteen 2030 mennessä. Mutta se, pystyvätkö kunnat täyttämään vaatimukset nykyisellä konseptillaan, on kyseenalaista. Kalübbessa pormestarin kärsivällisyys on loppunut ja käytännön ratkaisujen vaatimukset ovat antaneet ohjakset asukkaiden käsiin.