Terästeollisuus vaarassa: Poliitikot vaativat hätäapua työpaikkoihin!

Terästeollisuus vaarassa: Poliitikot vaativat hätäapua työpaikkoihin!

Äskettäin "Teräshuippukokouksen" jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Saksan politiikan ja teollisuuden johtavat edustajat kokoontuivat keskustelemaan kotimaisen terästeollisuuden kohtaamista haasteista. Mukana olivat liittokansleri Friedrich Merz, liittoministeri Lars Klingbeil, Gunnar Groebler Steel Associationista ja Jürgen Kerner IG Metallista. Keskeinen teema oli teollisen sähkön hinnan tarve alan kilpailukyvyn turvaamiseksi, minkä Friedrich Merz piti Saksan terästeollisuuden selviytymisen kannalta välttämättömänä. "Terästuotanto on keskeinen toimiala", Merz korosti ja nosti esiin monia yrityksiä ja työntekijöitä, joihin nykyinen kehitys vaikuttaa. Deutschlandfunk mukaan poliitikkojen on kiireellisesti ryhdyttävä toimiin tukeakseen siirtymistä ilmastoneutraaliin teräksentuotantoon.

Lukujen tarkastelu kertoo paljon: Saksan raakateräksen tuotanto laski noin 12 prosenttia vain 17,1 miljoonaan tonniin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla – taso muistuttaa vuoden 2009 finanssikriisiä. Teollisuus vähentää jatkuvasti tuotantokapasiteettiaan, ja ilman kilpailukykyisiä energian hintoja kymmeniä tuhansia työpaikkoja uhkaa kadota, varoitti IG Metall. Vuonna 2024 terästeollisuuden myynti laski 5,3 miljardilla eurolla, kun taas kilpailuolosuhteita vaikeuttavat merkittävästi Aasian, erityisesti Kiinan, halpa kilpailu ja Yhdysvaltojen tullipolitiikka, kuten Tagesschau-s-1000.html.

Alan haasteet

Terästeollisuus kohtaa monia vastoinkäymisiä: korkeat energiakustannukset ja Aasiasta tulevan halvan teräksen paine ovat valtava haaste. Vaikka Saksa on EU:n suurin teräksentuottaja, Euroopan teräksen tuotanto on vain 14 prosenttia maailmanlaajuisesti, kun taas Aasia kattaa lähes kolme neljäsosaa maailmanlaajuisesta teräksen kysynnästä. Tällaiset tilanteet ovat vaikeita kotimaisille valmistajille, minkä vuoksi CDU:n pääsihteerin Carsten Linnemannin kaltaiset äänet vaativat äänekkäästi EU:n rankaisevia tulleja kiinalaisten kilpailijoiden hinnoittelupolitiikalle.

Groeblerin mukaan tämä kehitys vaikuttaa erityisen vaikeisiin alueisiin, sillä monet työpaikat ovat riippuvaisia ​​terästeollisuuden kehityksestä. Teräsvaltaisilla aloilla työllistää noin 4 miljoonaa ihmistä, joista noin 90 000 suoraan terästuotannossa. Politiikan uudelleenarviointi on siksi välttämätöntä sosiaalisen rauhan turvaamiseksi säilyttämällä teollisuuden työpaikat.

Tulevaisuuden näkymät ja toimenpiteet

Toivon säde voisi olla suunniteltu valtion tukema teollisuussähkön hinta, joka on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2026 alkaen ja joka voisi tarjota helpotusta energiaintensiivisille yrityksille. Suuryritysten, kuten Thyssenkruppin, joka suunnittelee vähentävänsä työvoimaansa 27 000:sta 16 000:een vuoteen 2030 mennessä, lisäksi myös muut yritykset yrittävät vähentää kustannuksiaan henkilöstösektorin säästötoimilla. Esimerkiksi Salzgitter suunnittelee 500 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoteen 2028 mennessä, mikä voi johtaa myös työpaikkojen vähentämiseen.

"Tekemistä on paljon", Merz jatkoi, ja kysynnän elpymisestä ei ole juurikaan merkkejä etenkin rakentamisen ja konepajateollisuuden aloilta. Paine täällä on valtava, ja ilman poliitikkojen tukea huippukokouksen yksimielinen mielipide oli, että alaa on vaikea saada takaisin jaloilleen. Vaatimukset välittömiin poliittisiin toimiin kuuluvat äänekkäästi ja selkeästi.

Kaiken kaikkiaan teräshuippukokous osoittaa, että on aika paitsi viestiä ongelmista, myös ryhtyä konkreettisiin toimiin tilanteen parantamiseksi. Terästeollisuus on ja on edelleen keskeinen osa Saksan taloutta, ja sen tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien toimijoiden vastuulla.