Euroopan koheesiopolitiikka: Tulevaisuuden strategiat vahvoille alueille!

Euroopan koheesiopolitiikka: Tulevaisuuden strategiat vahvoille alueille!

Mitä Euroopan politiikassa tällä hetkellä tapahtuu? Tärkeitä päätöksiä tehdään 14.7.2025 erityisesti EU:n koheesiopolitiikan osalta. Tämä alue, joka on ollut olemassa 1960-luvulta lähtien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kanssa, pyrkii vahvistamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioissa ja vähentämään alueellista epätasapainoa. dihk.de mukaan koheesiopolitiikka muodostaa lähes kolmanneksen EU:n budjetista, ja siitä keskustellaan merkittävästi tulevalla viikolla.

Mikä merkitys koheesiopolitiikalla on tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF), jonka EU:n komissio esittelee 16. heinäkuuta? Tätä uutta ajanjaksoa, joka kestää 2028–2034, ei tarkastella pelkästään rahoitusnäkymistä, vaan sillä voi olla myös ratkaiseva vaikutus ympäristökysymyksiin. Umweltbundesamt korostaa nykyisessä raportissaan, että 30 prosenttia varoista tulisi käyttää ilmastotoimiin, mikä tarkoittaa, että koheesiopolitiikka toimii myös ekologisten huolenaiheiden vipuvoimana kaikilla EU:n alueilla.

Haasteet ja muutokset

Myönteisistä lähestymistavoista huolimatta on myös huolia. Keskustelua käydään siitä, heikentävätkö koheesiopolitiikkaa mahdolliset rahoitusleikkaukset puolustusmenojen hyväksi. Keskustelu koheesiorahastojen hallinnon keskittämisestä on täydessä vauhdissa. Keskittäminen voi johtaa alueiden toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen. Tämä muodostaa riskin, että alueellisiin haasteisiin voidaan kehittää vähemmän räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä on EAKR:n ja ESR:n kaltaisten ohjelmien rahoituksen hakemiseen liittyvä suuri hallinnollinen taakka. Monet toimijat vaativat menettelyjen standardointia ja digitalisointia. Ajatuksena on lisätä yrityksille joustavuutta ja kohdennettua tukea varojen käytön helpottamiseksi ja turhan byrokratian vähentämiseksi.

Perustavoitteet näkyvissä

Jotta koheesiopolitiikka sopisi tulevaisuuteen, sisältöön on tehtävä muutoksia. Paluuta selkeisiin ydintavoitteisiin katsotaan tarpeelliseksi. Keskeisiä kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtääviä lähestymistapoja ovat investoinnit infrastruktuuriin, ammattitaitoisen työvoiman edistäminen ja kohdennettu koulutus. Toinen kysymys on tasapaino kriisireaktioiden ja harkitun ohjelmasuunnittelun välillä, mikä voi myös vauhdittaa Euroopan innovaatiokykyä. Umweltbundesamt korostaa, että ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioon ottaminen ei ainoastaan ​​tue kilpailukykyä, vaan myös edistää sosiaalista tyytyväisyyttä ja terveellistä ympäristöä.

Tulevina kuukausina eurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset toimijat keskustelevat intensiivisesti koheesiopolitiikan kehityksestä. EU-komission ehdotusten mukaan neuvottelut EU-parlamentin ja neuvoston kanssa ovat välttämättömiä. Lopullinen sopimus on kuitenkin vahvistettava yksimielisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin äänten enemmistöllä. On tärkeää, että kaupallisen talouden etuja ei unohdeta.

Tulevilla päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia alueille ja niiden kehitykselle. Siksi on jännittävää nähdä, miten neuvottelut kehittyvät ja mitkä painopisteet lopulta asetetaan.