Säästöt keskipisteessä: Michael Fritz koroista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista!

Säästöt keskipisteessä: Michael Fritz koroista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista!

5. marraskuuta 2025 Saksassa ja Itävallassa tarkastellaan kansalaisten säästämiskäyttäytymistä, mikä on viime viikkoina noussut erityisen huomion kohteeksi. Kreissparkasse Böblingenin toimitusjohtajan Michael Fritzin haastattelussa käy selväksi, että saksalaiset ovat luonteeltaan varovaisia ​​ja suosivat kiinteitä korkoja spekulatiivisen lähestymistavan sijaan. Erityisen mielenkiintoista on, että 27.-31. lokakuuta vietettyä Maailman säästöviikkoa vietettiin monissa pankeissa, jolloin lapset toivat säästöpossunsa ja saivat pieniä lahjoja. Fritz kuvailee tätä vuosittaista kohokohtaa yhteiseksi tapahtumaksi, joka edistää nuoremman sukupolven talouskasvatusta.

Mutta mitä "säästö" oikeastaan ​​tarkoittaa? Kieliportaalin Wiktionaryn mukaan sana "spare" tulee keskihollantilaisista juurista ja on vuosisatojen aikana kehittynyt termiksi, joka tarkoittaa "jättää koskemattomaksi" tai "säilytä". Synonyymit, kuten "ontzien", tekevät selväksi, että säästäminen on usein ovelaa rahan tai resurssien pidättämistä. Jokapäiväisessä käytössä tämä antaa mahdollisuuden tehdä varauksia myöhempää käyttöä varten, oli kyse sitten uudesta autosta tai henkilökohtaisista unelmista.

Maailman säästöpäivä ja sen merkitys

Vuonna 1924 perustettu World Savings Day vietti toista vuosipäivää vuonna 2024 sen jälkeen, kun se täytti 100 vuotta vuonna 2023. Siksi se on tärkeä tapahtuma jokaisen säästäjän kalenterissa. Keskuspankin pääjohtaja Martin Kocher korostaa rahoitus- ja taloustietämyksen merkitystä erityisesti taloudellisesti myrskyisinä aikoina. Mielenkiintoista on, että tutkimus osoittaa, että kaksi kolmasosaa vastaajista totesi, että Maailman säästämispäivä ei vaikuttanut heidän säästämiskäyttäytymiseensa. Silti noin 30 prosenttia on tällaisina toimintapäivinä enemmän huolissaan taloudellisista aiheista ja osoittaa siten kasvavaa kiinnostusta raha-asioihin.

Itävallassa painopiste on erityisesti säästötileissä, jotka ovat edelleen erittäin suosittuja lähes 80 prosentin väestöstä. Huolimatta rajallisista mahdollisuuksista kompensoida inflaatiota, monet pitävät edelleen tästä klassisesta säästämismuodosta. Sen sijaan kiinnostus arvopapereita ja rahastoja kohtaan jatkaa nousuaan - vuoden 2015 28 prosentista lähes 40 prosenttiin tänään. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) viimeaikaiset koronkorotukset ovat jättäneet jälkensä tähän.

Tämänhetkinen korkotilanne ja näkymät

EKP on nostanut ohjauskorkoa nollasta 4,5 prosenttiin vuodesta 2023 lähtien, eikä se suunnittele koronlaskuja vuodelle 2025 ainakaan toistaiseksi. Talletuskorko on tällä hetkellä ollut kaksi prosenttia kesäkuusta 2025 lähtien, joten säästäjät voivat saada hieman enemmän irti talletuksistaan. Asiantuntijoiden mukaan yön yli -talletusten keskikorko digitaalisessa tarjonnassa nousi 1,376 prosenttiin vuoden 2023 lopussa. Vertailun vuoksi konttoritarjousten korko on 0,483 prosenttia.

Vuoden 2023 lopun korkotaso näyttää jo vuoden 2023 lopulla rohkaisevalta digipalveluiden osalta 2,847 prosentista ja konttoritarjouksista 2,668 prosentista. On toivottavaa, että näillä muutoksilla on pysyvä vaikutus myös säästämiskäyttäytymiseen. Säästäjien kannattaakin ottaa selvää ajankohtaisista asioista ja tarvittaessa mukauttaa säästämiskäyttäytymistään.

Kaiken kaikkiaan "säästö" on edelleen ajankohtainen kohta talouskeskustelussa. Edessämme on jännittäviä aikoja, jotka ovat myös hyvä mahdollisuus jokaiselle ottaa taloudellinen tulevaisuutensa omiin käsiinsä.

Lue lisää Michael Fritzin osaamisesta ja tämänhetkisistä säästämistrendeistä Saksassa ja Itävallassa sivun artikkeleista szbz.de, Wikisanakirja ja kleinezeitung.at.