Kesäkuun ennätys: Länsi-Euroopassa yli 2 300 lämpökuolemaa ilmastonmuutoksen vuoksi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Enzkreis raportoi ilmastonmuutoksesta ja lämpökuolemista: vuoden 2023 ennätyslämpötilat vaativat kiireellisiä sopeutumistoimia.

Der Enzkreis berichtet über Klimawandel und Hitzetote: Rekordtemperaturen 2023 fordern dringende Maßnahmen zur Anpassung.
Enzkreis raportoi ilmastonmuutoksesta ja lämpökuolemista: vuoden 2023 ennätyslämpötilat vaativat kiireellisiä sopeutumistoimia.

Kesäkuun ennätys: Länsi-Euroopassa yli 2 300 lämpökuolemaa ilmastonmuutoksen vuoksi!

Kesäkuu 2023 jää Länsi-Euroopan historiankirjoihin ennätyskuukaudeksi: nyt on vahvistettu, että se oli kaikkien aikojen kuumin kesäkuu, jonka keskilämpötila on 20,49 celsiusastetta. Tämä käy ilmi EU:n ilmastonmuutospalvelun Copernicuksen tuoreista tiedoista, jotka ovat peräisin vuodelta 1950. Erityisen räjähdysaltista: Monissa kaupungeissa on yli 40 celsiusasteen äärilämpötiloja, kuten kattava tutkimus osoittaa, mikä viittaa myös tuhoisiin lämpökuolemiin. Tulos: Helleaallon aikana kesäkuun lopusta heinäkuun alkuun laskettiin yhteensä noin 2 300 kuolemantapausta 12 suuressa Euroopan kaupungissa, mikä on dramaattinen kasvu, joka liittyy voimakkaasti ilmastonmuutokseen. Tilastollisesti noin 1 500 näistä kuolemantapauksista johtui suoraan ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta lämpötilan noususta. Aikana, jolloin monet ihmiset eivät olleet vielä täysin tunteneet kuumuutta, riski oli erityisen suuri. Ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta vain 800 ihmistä olisi kuollut kuumuuteen, mikä korostaa ilmaston lämpenemisen hälyttävää vaikutusta. [PZ News -raportit](https://www.pz-news.de/home_artikel,-Rekord-Juni-fuer-Westeuropa-Hohe- Zahl-von-Hitzetoten-_arid,2239875.html).

Jos tarkastellaan lukuja yksityiskohtaisesti, käy selväksi, että iäkkäät kansalaiset kärsivät erityisesti kuumuudesta. 88 prosenttia kuumuuteen liittyvistä kuolemista koski 65-vuotiaita ja sitä vanhempia. Luvut olivat erityisen korkeat kaupunkialueilla, kuten Milanossa (320 lisäkuolemaa), Barcelonassa (286) ja Pariisissa (235). Lontoo (171) ja Frankfurt (21) kärsivät myös äärilämpötiloista, joita ilmastonmuutos nostaa maailmanlaajuisesti, ei vain Euroopassa. Maailmanlaajuisesti kesäkuu 2023 oli ennätysten kolmanneksi lämpimin, ja maapallon lämpötilat ovat nousseet 1,3 celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Se, että helleaallot aiheuttavat enemmän kuolemia kuin muut luonnonkatastrofit, kuten Valencian tulvat, joissa kuoli 224 ihmistä, on yhtä paljon puhuttavaa kuin huolestuttavaa. DW.de huomauttaa, että vuorokauden enimmäislämpötilat nousevat 1–4 celsiusastetta ilmastonmuutoksen vuoksi. Ja vain 2-3 asteen ero voi merkitä monelle hengenvaarallista tilannetta.

Terveysvaikutukset ja sosiaaliset haasteet

Kuumuuden terveysvaikutukset ovat erityisen huolestuttavia. Tutkimukset osoittavat, että Euroopassa yli 47 000 ihmistä kuoli korkeiden lämpötilojen seurauksena pelkästään kesällä 2023. On selvää, että heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, erityisesti aiemmin sairaat tai vanhemmat sukupolvet, kärsivät erityisesti lämpöstressistä. Robert Koch -instituutti arvioi, että leviävien lajien, kuten Aasian tiikerihyttysten, levittämien trooppisten tautien aiheuttamien tapausten todellinen määrä voi olla 40-50 kertaa suurempi kuin virallisesti dokumentoitu. Deutschlandfunk korostaa, että tällaisten sairauksien leviäminen muodostaa valtavan terveysriskin ja liittyy niihin psykologisiin haasteisiin, jotka ilmaantuvat monille ilmastonmuutoksen seurauksena.

Politiikka on valtavien haasteiden edessä. Monet kaupungit eivät ole vieläkään valmistautuneet riittävästi helleaaltojen aiheuttamiin terveysriskeihin, joita asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti erityisesti Saksassa. Varjon puute, riittämätön viheralue ja liiallinen tiivistys ovat joitain ongelmia, joihin on puututtava, jotta helleaallon kestävyys selviää paremmin. Ehdotukset ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi, kuten fossiilisten polttoaineiden polton lopettaminen ja uusiutuvan energian laajentaminen, ovat todella haaste, johon yhteiskunnan on vastattava. Ei pidä unohtaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteet, kuten varjoalueiden luominen tai lämmönsuojakonseptien laajentaminen, eivät ole vain suuntaviivoja, vaan toimintaohjeita, joilla on ratkaiseva merkitys tuleville sukupolville.