Uusi teollisuussähkön hinta: kuka hyötyy ja kuka häviää Saksassa?

Uusi teollisuussähkön hinta: kuka hyötyy ja kuka häviää Saksassa?

Keskustelu teollisuuden sähkön hinnoista Saksassa on kiihtynyt viime viikkoina ja liittyy läheisesti haasteisiin, joita kotimainen teollisuus joutuu tällä hetkellä voittamaan. Liittovaltion talousministeri Katherina Reiche (CDU) ilmoitti, että tällainen hinta otetaan käyttöön 2 000 energiaintensiiviselle kemian-, teräs- ja perusmateriaaliteollisuuden yritykselle 1. tammikuuta 2026 alkaen. Tämä on reaktio erittäin korkeisiin sähkökustannuksiin ja niihin liittyviin työpaikkojen menetyksiin monilla Saksan tehtailla. Kuten berliner-zeitung.de kuitenkin raportoi, myös tätä suunnitelmaa vastustetaan.

Toinen painopiste on DAX-yrityksissä. Yritykset, kuten BASF, Thyssenkrupp, Salzgitter AG ja Heidelberg Materials, voisivat kaivaa syvälle taskuihinsa hyötyäkseen kohdennetuista tuista. Esimerkiksi BASF:llä on yli 50 % osakkeistaan ​​ulkomaisten rahastojen, mukaan lukien valtion sijoittajien, käsissä. Kriitikot pelkäävät, että keskisuuret yritykset ja tavarantoimittajat voivat tulla pois tyhjin käsin. Nämä yritykset, jotka usein muodostavat Saksan talouden selkärangan, uhkaavat lyhennettyä työaikaa tai jopa sulkemisia. Holger Lösch BDI:stä korostaa, että energiaintensiiviselle teollisuudelle tarvitaan kiireesti apua, mutta samalla hän vaatii myös rakenteellisia uudistuksia pitkän aikavälin ratkaisuksi.

Kilpailukyky ja työpaikat

Korkea sähkön hintatilanne vaarantaa Saksan teollisuuden kilpailukyvyn, mitä myös IG Metall korostaa varoituksissaan. Se odottaa kymmenien tuhansien työpaikkojen menetyksen, jos kilpailukykyisiä energian hintoja ei voida taata. Siksi sekä IG Metall että Saksan teollisuusliitto suhtautuvat myönteisesti tähän suuntaan. Siitä tulee erityisen mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että EU:n komission on vielä hyväksyttävä se, koska kyseessä on avun muoto. Tulevissa neuvotteluissa nopea hyväksyntä on selviytymisen kannalta elintärkeää.

Teräshuippukokous, joka pidettiin 6. marraskuuta kansliassa ja jota johti liittokansleri Friedrich Merz, kokosi yhteen keskeiset toimijat. Liittovaltion talousministeri Katherina Reichen lisäksi paikalla oli myös varakansleri Lars Klingbeil (SPD) ja terästeollisuuden edustajia. Pääaiheina olivat joustavuus, kauppasuhteet ja tietysti energian kipeät hinnat. Se osoittaa, että politiikan ja teollisuuden välinen vahva vuorovaikutus on välttämätön, jotta yhdessä selviydytään tulevista haasteista.

Pitkän aikavälin näkökulmia ja ratkaisuja

Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen teollisuussähkön hinnan rakenteesta. Aiemmat arviot vaihtelivat kyseisten yritysten osalta viidestä sentistä kilowattitunnilta. Nämä valtion tuet voivat maksaa liittohallitukselle vuosittain jopa 1,5 miljardia euroa, joka katetaan ilmasto- ja muutosrahastosta. Ollaan yksimielisiä siitä, että yrityksille tarvitaan vähän byrokratiaa koskevaa sääntelyä, jotta tukien käytön todistamisesta ei muodostu lisätaakkaa.

Kemianteollisuus pitää itseään systeemisesti tärkeänä ja vaatii pysyvää energiakustannusten alentamista. BASF ja Steel Association suhtautuvat kuitenkin skeptisesti suunniteltuihin toimenpiteisiin ja odottavat, että sähkön hintakompensaatiota suunnitellaan. Nähtäväksi jää, miten keskustelu tukien oikeudenmukaisuudesta ja teollisuussijoitusvastuusta kehittyy. Neuvottelut EU:n komission kanssa ovat loppuvaiheessa ja ala odottaa innolla, millaisia ​​ratkaisuja lopulta pöydälle tulee.