Feministinen utopia: kuningattaret Schiller-päivillä Dortmundissa!

Feministinen utopia: kuningattaret Schiller-päivillä Dortmundissa!

Tämän vuoden Dortmundissa järjestettävien Schiller-päivien yhteydessä tuotanto "Queens" herättää kohua. Ohjaaja Marie Senf esittelee esityksessään Schillerin ”Maria Stuartin” klassiset hahmot aivan uudessa valossa. Toivotun onnellisen lopun sijaan tuotanto vie katsojan maailmaan, jossa yhdistyvät myyttiset ja futuristiset elementit. Esityksen alussa Elisabet I ja Mary Stuart ilmestyvät ylisuuresta kohtuveistoksesta, mikä jo viestii selkeästi teoksen feminististä näkökulmaa. Patriarkaalinen sukupuolijärjestys, joka oli vahva Schillerin alkuperäisessä tekstissä, kyseenalaistetaan. Kuten Rheinpfalz raportoi, tämä tuotanto ei ole vain sovitus, vaan myös kriittinen versio kirjailijan 1700-luvulla levittämiin konservatiivisiin sukupuoliteorioihin ja on siten silta feministiseen kirjallisuuden tutkimukseen.

Mutta mistä feministirevisioissa on kyse? Katsaus kirjallisuuteen osoittaa, että "Maria Stuartin" historialliset sovitukset, kuten Charlotte Birch-Pfeifferin "Elisabeth" ja Marie von Ebner-Eschenbachin "Maria Stuart Skotlannissa", asettivat jo naisten näkökulman keskiöön. Nämä teokset eivät ainoastaan ​​kehittäneet feministisen huomion potentiaalia, vaan myös ruokkivat keskustelua naiskirjallisuuden kanonisoinnista. Näitä näkökohtia käsitellään yksityiskohtaisesti kirjallisuuden tutkimuksessa, esimerkiksi Barbara Becker-Cantarino. Sukupuolirooleihin keskittyminen ja miesten dominanssirakenteiden kriittinen tarkastelu ovat keskeisiä teemoja hänen työssään.

Sukupuoliroolien peili

"Queensissa" erityisen selkeä feministinen näkökulma on tulosta vuosia kestäneistä keskusteluista sukupuoli-identiteetistä ja naisten emansipaatiosta. Becker-Cantarino arvostelee analyyseissään perinteisesti miesvaltaista kirjallisuuden tiedettä, joka on usein alentanut naisia ​​ja heidän teoksiaan. Mieskirjailijoiden hallinta naisten kirjallisuuden tuotannossa, jota hän kuvailee "sukupuolisensuuriksi", on edelleen keskeinen kohta keskustelussa sukupuolten tasa-arvosta kirjallisuudessa.

Naisten esittäminen joko idealisoituina tai demonisoituina hahmoina keskiajalla auttoi vahvistamaan stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Becker-Cantarino kuvaa esimerkin avulla, kuinka 1700- ja 1800-luvuilla tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset vähitellen muuttivat naiskuvaa. Naisten kirjallisuuden tuotanto johti erilaistuneeseen naiskuvaan ja kyseenalaisti aikakauden patriarkaaliset rakenteet.

Lähtö teatteritaiteen uusiin ulottuvuuksiin

Nykyteatterin ja syvällisen kirjallisen analyysin yhdistelmä tuo raitista ilmaa festivaaleille ja kutsuu katsojan pohtimaan. Esityksestä ”Queens” tulee vaikuttava esimerkki siitä, kuinka tuotantoja voidaan käyttää myös sosiaalisen keskustelun alustana - Schillerin ajattomien teemojen hengessä.