Entisen Reutlingenin sahan tulevaisuus: Tuleeko pelastus?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Echazin vanhan Reutlingenin sahan tulevaisuus on asialistalla – keskustelut sen elvyttämisestä alkavat pian.

Die Zukunft der alten Reutlinger Sägemühle an der Echaz steht auf der Agenda – Gespräche zur Wiederbelebung beginnen bald.
Echazin vanhan Reutlingenin sahan tulevaisuus on asialistalla – keskustelut sen elvyttämisestä alkavat pian.

Entisen Reutlingenin sahan tulevaisuus: Tuleeko pelastus?

Reutlingenin Echazin vanha saha, aikoinaan kukoistava yritys, on ollut tyhjillään vuosia ja rapistumassa nopeasti. Mylly oli Wegstin perheen omistuksessa lähes vuosisadan, joka osti sen vuonna 1912 ja käytti sitä vuoteen 1988 asti. Mylly sai energiansa Echazin vesivoimasta ennen kuin sitä käytettiin vain satunnaisesti retkiin. Vuonna 2013 saha vaihtoi omistajaa, kun Kurt Wegst myi sen yksityishenkilölle, joka on nyt vuokrannut viereisen asuinrakennuksen, joka on nyt tyhjä. Kuten gea.de kuitenkin raportoi, uusi omistaja aikoo lopettaa yhteistyön kaupungin kanssa.

Vaikka tehdaspyörä, osia teknologiasta ja vesioikeudet ovat edelleen kaupungissa, ei ole vielä esitetty konkreettisia suunnitelmia tehtaan peruskorjaamiseksi tai elvyttämiseksi. Uusi omistaja on ilmaissut halunsa käyttää historiallista kohdetta kulttuuritarkoituksiin ja ehdottanut pyöreän pöydän keskustelua sahan tulevaisuuden ideoiden kehittämiseksi. Näiden keskustelujen päivämäärää ei ole vielä julkistettu, mutta ne voivat tapahtua pian vuoden aikana.

Vesivoiman merkitys

Vesivoimalla on ollut merkittävä rooli teknisen kehityksen historiassa, ja näkemys vesivoiman käytöstä tulevaisuudessa voi olla tärkeää myös Reutlingenin alueella. Sahat eivät ole vain osa teollista vallankumousta, vaan ne edistävät myös tehtaiden monipuolistamista, joka sisältää noin 40-50 erilaista kaupallista myllyä. Ensimmäinen dokumentoitu idea sahojen rakentamisesta juontaa juurensa 1200-luvulta, ja kuuluisimmat suunnitelmat ovat säilyneet taiteilijoilta, kuten Leonardo da Vinci ja Francesco di Giorgio Martini. Nämä historialliset tekniikat voivat olla tärkeitä myös Reutlingenin sahan tulevan käytön kannalta, kuten verkkosivustolla stuetings-muehle.de kuvataan yksityiskohtaisesti.

Tarve säilyttää ja elvyttää vanhoja myllyjä ja niiden tekniikkaa ei ole ilmeinen vain Reutlingenissa. Esimerkiksi Illerbeurenin Swabenin maatilamuseossa esiteltiin hiljattain sahojen teknologiahistoriaa käsittelevä kirja. Kirja käsittelee sahaamisen, vesivoiman ja sähkön tuotannon aiheita ja saattaa kiinnostaa kaikkia tehtaiden kulttuurisesta ja teknisestä merkityksestä kiinnostuneita. Wais & Partner korostaa, että Hettisriedin saha on osa näitä keskusteluja ja että sillä on perheyrityksenä keskeinen rooli edelleen.

Reutlingenin haasteet ovat monimutkaisia, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Sitoutuneen uuden omistajan ja kaupungin yhteistyöhalukkuuden myötä Echazin vanhan sahan tulevaisuus voi näyttää valoisalta. Historiallisen tiedon, paikallisen kulttuurin ja modernin käytön yhdistäminen voisi viime kädessä muodostaa pohjan uudelle luvulle tämän perinteisen tehtaan historiassa.