Apua Hannekselle: Perhe etsii kiireesti asuntoa vaikeavammaiselle pojalleen

Apua Hannekselle: Perhe etsii kiireesti asuntoa vaikeavammaiselle pojalleen

Kölnissä on perheitä, jotka saavuttavat rajansa. Selvä esimerkki on Bader-perhe, joka asuu 20-vuotiaan vakavasti vammaisen ja jatkuvaa hoitoa tarvitsevan Hanneksen kanssa. Hannes ei osaa puhua tai kävellä itsenäisesti ja kärsii erilaisista terveysongelmista, kuten aivokasvaimista, autismista ja hemipareesista, joka tarkoittaa hemipareesia. Tätä kuvailee Bianca Bader, äiti, joka on usein äärirajoillaan perheensä koossa pitämisen haasteiden vuoksi. "Meidän tunne on jätetty yksin", sanoo Bianca Bader Schwäbische.de:n raportissa, jossa hän kuvailee myös Hanneksen tarpeiden aiheuttamaa valtavaa rasitusta perhe-elämään.

Hannes ei tarvitse vain päivittäistä tukea arjen asioissa, kuten ruokinnassa ja henkilökohtaisessa hygieniassa, vaan myös turvallisuutta, sillä perhe on kokenut aiemmin vaikeuksia, kuten äärimmäisiä auringonpolttamia ja traumaattisia aivovammoja. Tämä tarkoittaa, että Bianca Bader etsii usein lisätukea viedäkseen Hannesin kävelylle ja keventämään perheen taakkaa. Toinen asia on perheen toistuvat hylkäykset, joita perhe sai OWB Sigmaringenilta päiväkodista. Tämä tarkoittaa, että heidän edessään on jatkuva haaste löytää sopiva hoitopaikka Hannekselle.

Lisätukea koskeva vetoomus

Bader-perheessä on myös kaksi muuta lasta, jotka myös kamppailevat tilanteen kanssa. "Se ei ole heille helppoa", Bianca sanoo sisaruksistaan. Varsinkin kun Hannes kokee tarvetta harjoitella, hänen hoitamisestaan ​​tulee todellinen haaste. Jotta Bianca voisi elää ihmisarvoista elämää, hän ilmaisee toiveensa pienestä yhteisasunnosta vaikeavammaisille nuorille aikuisille lähistölle ja vetoaa vapaan asunnon omaaviin miettimään tällaisen yhteisasunnon perustamista.

Hannesen kokemien perheiden vaikeudet liittyvät laajempaan asiaan: vaikeavammaisten työttömien määrä kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2024. Tagesschaun mukaan tällä hetkellä noin 180 000 vaikeavammaista on työttömänä. Tästä suuresta määrästä huolimatta yli puolet heistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja tuo näin suuren potentiaalin työelämään. Herää kysymys, miten näitä ihmisiä voidaan tukea, jotta voidaan torjua monia toimialoja uhkaavaa ammattitaitoista työvoimapulaa. Liittovaltion työvoimavirasto näkee tämän ihmisryhmän arvokkaana voimavarana.

Vaikeavammaisten työttömyysaste on 11,6 prosenttia, kun se koko väestössä on vain 7,3 prosenttia. Erityisen masentavaa on se, että vammaiset eivät todennäköisesti onnistu saamaan työtä. Työvoimaosuus on 51,4 prosenttia, kasvua 10 prosenttiyksikköä viimeisen 20 vuoden aikana, mutta silti selvästi alle 80 prosentin koko väestöstä.

Terveyshaasteet

Jotkut vammaisten kohtaamista haasteista ovat myös lääketieteellisiä. Niin sanotuista kipulääkkeistä, kuten gabapentiinistä, voi olla apua osalle väestöstä, mutta Hannekselle tällaisten lääkkeiden käyttö voi olla ongelmallista. Gabapentiini on lääke, jota on saatavana eri muodoissa ja jolla on erityiset annossuositukset. Suhteet, joissa lääkettä voidaan ottaa, vaihtelivat muodon mukaan, tabletteina, kapseleina vai nesteenä. On tärkeää olla lopettamatta tällaisten lääkkeiden käyttöä äkillisesti ja noudattaa aina lääkärin ohjeita.

Keskustelu vammaisten tukemisesta kiihtyy, mutta haaste jää Hanneksen kaltaisille perheille, jotka eivät vain etsi tukea hoidosta vaan haluavat tulla kuulluiksi yhteiskunnassa. Tarve lisätä osallisuutta ja sopivia asumis- ja hoitovaihtoehtoja tulee olemaan tulevaisuudessa yhä kiireellisempi.