Dobrindt vaatii uusia lähestymistapoja pelastuspalveluun: Saksa valmistautuu!

Dobrindt vaatii uusia lähestymistapoja pelastuspalveluun: Saksa valmistautuu!

Saksassa pelastuspalvelua harkitaan uudelleen lisääntyvien uhkien, kuten äärimmäisten sääolosuhteiden, kyberhyökkäysten ja muiden kriisiskenaarioiden vuoksi. Liittovaltion sisäministeri Alexander Dobrindt (CSU) korosti viime keskiviikkona, että siviilikatastrofivalmiudella on keskeinen rooli. Hän vaatii väestönsuojelun kokonaisvaltaista laajentamista, mikä ei vaikuta pelkästään sotilaalliseen turvallisuuteen vaan myös väestö- ja pelastuspalveluun. Tästä raportoi Eteläsaksalainen sanomalehti.

Katsaus pelastuspalvelun rakenteeseen osoittaa, kuinka tärkeä tästä aiheesta on tullut. Saksassa se on organisoitu integroiduksi järjestelmäksi, joka on jäsennelty eri tasoille kuntatasosta liittovaltiotasolle. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti uhkiin, kuten terrori-iskuihin, suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin. The Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto korostaa, että 1,7 miljoonalla vapaaehtoisella on tässä keskeinen rooli, erityisesti vapaaehtoisissa palokunnoissa ja avustusjärjestöissä, kuten THW:ssä tai DRK:ssa.

Uutta ajattelua pelastuspalvelussa

Dobrindt ilmoitti, että teknisen avun viraston (THW) rahoitus lisääntyy ensi vuonna 50 prosenttia, kun taas liittovaltion pelastuspalvelu- ja katastrofiapuviraston (BBK) rahoitus jopa kolminkertaistuu. Tämä on merkki kasvavasta resurssien tarpeesta väestönsuojelustrategian täyttämiseksi. "Meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä ja valmistauduttava paremmin vaaroihin", Dobrindt sanoi. Väestön yhteisvastuulla on tässä tärkeä rooli. Yhteiskunta on velvollinen toteuttamaan omaa valmiustoimintaansa esimerkiksi varastoimalla tarvikkeita.

Parhaillaan luodaan kattava katsaus olemassa olevista suojista, joita on usein pienennetty tai jopa purettu. Kuten Dobrindt korostaa, näiden turvakotien ei tulisi palvella vain kriisiaikoina, vaan myös jokapäiväisiin tarkoituksiin. Tarve edistää resilienssiä yhteiskunnassa käy yhä selvemmäksi. Rostockissa järjestetty pelastuspalvelupäivä, johon osallistui noin 40 toimijaa eri avustusjärjestöistä, osoitti, kuinka tärkeää on yhteistyö näillä alueilla mottona "Vesi - käytä resursseja, hallitse riskejä".

Väestönsuojelun ja katastrofisuojelun yhdistäminen

Pelastuspalvelun ja katastrofisuojelun välisiä yhteyksiä säätelee pelastuspalvelu- ja katastrofiapulaki (ZSKG). Osavaltiot ovat vastuussa katastrofien hallinnasta, kun taas liittovaltion hallitus keskittyy väestönsuojelun koordinointiin. Tärkeä näkökohta on, että väestön oikea-aikainen varoitus vaaroista on keskeinen tehtävä, joka on maiden harteilla. Katastrofivalvontatoimijoiden osallistuminen pelastussuunnitteluun osoittaa, kuinka tärkeää hyvä verkostoituminen ja valmistautuminen on erityisesti tulevien vuosien haasteita silmällä pitäen.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että liittohallitus on valmis ottamaan uusia lähestymistapoja pelastuspalveluun ja pohtimaan, kuinka tulevat haasteet voidaan voittaa nopeasti ja tehokkaasti. Dobrindtin aloite on siis enemmän kuin pelkkä vetoomus – se on välttämätön askel kohti epävarmaa tulevaisuutta.