Kansalaisetu vs. minimipalkka: edunsaajien taloudelliset haitat paljastettiin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

WSI:n tutkimus osoittaa, että Münchenin minimipalkkatyöntekijät ovat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin yhteisön etuuden saajat.

Eine WSI-Studie zeigt, dass Mindestlohnarbeiter in München finanziell besser dastehen als Bürgergeldempfänger.
WSI:n tutkimus osoittaa, että Münchenin minimipalkkatyöntekijät ovat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin yhteisön etuuden saajat.

Kansalaisetu vs. minimipalkka: edunsaajien taloudelliset haitat paljastettiin!

Talous- ja yhteiskuntatieteiden instituutin (WSI) tuore tutkimus osoittaa selvästi, että Saksan kokoaikaiset minimipalkkatyöt ovat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin siviilietuuksia saavat. Tämä herättää jännittäviä kysymyksiä: Kuinka suuri ero oikeastaan ​​on? Ja miten tämä vaihtelee alueittain? Erityisesti Münchenissä ero näiden kahden tulotyypin välillä on pienin, mikä on tärkeää monille kaupunkilaisille.

Tutkimuksessa verrataan erilaisia ​​kotitaloustyyppejä. Esimerkiksi 12,82 euron tuntipalkkaa ansaitseva yksinäinen mies saa kuukausittaisen nettotulon vähennysten jälkeen 1 572 euroa, johon sisältyy asumistukea 26 euroa. Sen sijaan kansalaisetuuden saaja saa vain 1 015 euroa, mikä tarkoittaa, että hänellä on käytössään 557 euroa vähemmän. Ero on merkittävä myös yksinhuoltajaäideille tai lapsiperheille. Vähimmäispalkalla ja lapsilisällä oleva yksinhuoltajaäiti saa tuloja 2 532 euroa, kun taas kansalaisetulla hän saa vain 1 783 euroa, joten hänellä on 749 euroa vähemmän.

Alueelliset erot palkkaeroissa

Alueelliset erot, joita tutkimus myös korostaa, ovat erityisen jännittäviä. Minimipalkan ja kansalaisetuuden välinen ero on Münchenissä kohtalainen, 379–444 euroa, mutta suurin seuduilla, kuten Nordhausenissa ja Vogtlandin piirikunnassa, 662–652 euroa. WSI:n johtajan Bettina Kohlrauschin mukaan kansalaisetujen saajilla on kotitaloustyypistä riippumatta aina vähemmän rahaa kuin minimipalkkaisilla. Tämä puhuu myös tarpeesta luoda edullisempia asuntoja ja edistää kansalaisetujen saajien pätevyyttä. Tällaiset toimenpiteet voisivat auttaa vähentämään taloudellisia eroja ja parantamaan kärsineiden elintilannetta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työnteko on taloudellisesti houkuttelevampaa kuin kansalaisetuuden saaminen. Tätä havaintoa tukevat muut tutkimukset, jotka tarjoavat samanlaisia ​​​​tuloksia. Saksan taloudellinen ilmapiiri edellyttää sellaisten kannustimien luomista, jotka tuovat ihmisiä työhön, jotta yksilöllisen tilanteen lisäksi myös sosiaalinen tilanne paranee.

Jos haluat tarkastella asiaa koskevia lukuja ja budjettianalyysiä tarkemmin, voit lukea tulokset seuraavista lähteistä: Mercury raportoi, Bürgergeld.org analysoi tulokset ja Talousinstituutti tarjoaa lisänäkemyksiä.