Rauhanliike vaatii protestia pakollisen asepalveluksen uhkaa vastaan!
Kasselin rauhanliike suunnittelee 5.12.2025 toimintapäivää pakollisen asepalveluksen mahdollista palauttamista vastaan.

Rauhanliike vaatii protestia pakollisen asepalveluksen uhkaa vastaan!
Viime päivinä keskustelu pakollisen asepalveluksen mahdollisesta elvyttämisestä Saksassa on herättänyt uusia aaltoja. "Federal Committee for Peace Council", erilaisten rauhanaloitteiden järjestö, on vaatinut valtakunnallista toimintapäivää protestoidakseen näitä kehityskulkuja vastaan. Koko maassa järjestetään mielenosoituksia 5. joulukuuta kiinnittääkseen huomiota yhteiskunnan militarisoitumisen uhkaan. Tämä aloite ei ole sattuma, sillä vaatimukset kattavaan testaukseen ovat viime aikoina koventuneet erityisesti CDU:n puolustuspoliitikkojen taholta. Tausta on vakava: Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan laukaiseman kireän turvallisuustilanteen vuoksi liittohallitukseen kohdistuu paineita vahvistaa armeijaa.
Noin 500 rauhanliikkeen aktivistia tapasi äskettäin Kasselissa ja keskusteli tarpeesta ryhtyä yhteisiin toimiin aseiden lisääntymistä ja sosiaalisia seurauksia vastaan. Kongressin keskeinen viesti oli: "Saksan ei pidä tulla sotaan, vaan sen tulee kyetä rauhaan." Tässä yhteydessä on tärkeää mainita, että asevelvollisuus on tällä hetkellä keskeytetty Saksassa, kun taas uuden asepalveluslain on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta ensi vuonna. Tämä laki perustuu alun perin vapaaehtoiseen toimintaan, mutta se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että tuleva kehitys voisi asiantuntijoiden mukaan ruokkia keskustelua asevelvollisuuteen paluusta.
Militarisoinnin toimet ja vaarat
Rauhanliike vaatii lisää keskustelua yhteiskunnallisten voimien kanssa herättääkseen huolta militarisaatiosta ja siihen liittyvistä sosiaalisista konflikteista. Katsaus kansainväliseen tilanteeseen osoittaa, että monet maat, kuten USA, ovat myös turvallisuuspaineen alla ja etsivät edelleen rauhanomaista rinnakkaiseloa edistäviä ratkaisuja. Mielenosoitukset 5. joulukuuta voivat olla ratkaisevia rauhanliikkeen tulevaisuudelle.
Toinen näkökohta, jota ei pidä jättää mainitsematta, ovat pakollisen asepalveluksen uudelleen käyttöönoton mahdolliset sosiaaliset seuraukset. Yhteiskunta voisi jakautua kahteen leiriin: toisaalta turvallisuutta vaativiin puolestapuhujiin ja toisaalta rauhanaktivisteihin, jotka korostavat, että ratkaisu ei ole aseistuksessa, vaan dialogissa ja diplomatiassa. Aikana, jolloin sosiaaliset jännitteet ovat jo korkealla, aiheesta keskustellaan erityisen tunteellisella tavalla.
Kansainvälisen tilanteen rinnalla
Asevelvollisuuskeskustelun rinnalla yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin kohdistuu haasteita myös muissa maissa. Raportit vaarallisen ruoan tai riittämättömien elinolojen aiheuttamista sairauksista osoittavat, että yhteistyö ja vastuu jokaisessa yhteisössä on ratkaisevan tärkeää terveen tulevaisuuden kannalta. Jos näitä ongelmia ei käsitellä yhdessä militarisointivaatimusten kanssa, sillä voi olla kohtalokkaita seurauksia.
Nähtäväksi jää, mikä on yleisön reaktio suunniteltuihin mielenosoituksiin ja mihin poliittisiin toimiin hallitus ryhtyy vastatakseen yleisön huolenaiheisiin. Tulevat viikot voivat olla uraauurtavia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus Saksan turvallisuuspolitiikan suuntaan.