Budjettiesitys 2026: Main-Taunuksen piiri talouspaineen alla!

Budjettiesitys 2026: Main-Taunuksen piiri talouspaineen alla!

6. marraskuuta 2025 piirivalvoja Michael Cyriax esitteli vuoden 2026 talousarvioesityksen piirineuvostolle, jolla on edessään merkittävä taloudellinen haaste. "Voimme tasapainottaa budjettia vain vaivalla", Cyriax teki selväksi. Talouspaineen suurin syy on pakollisten menojen jyrkkä nousu, joka ei ainoastaan ​​rasita Main-Taunuksen aluetta, vaan heijastaa myös tilannetta monissa kunnissa ympäri Saksaa. Cyriaxin mukaan budjettiesitys voidaan kuitenkin hyväksyä, vaikka liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset olisivat luvanneet apua, jonka suhteen hän suhtautuu skeptisesti sen tehokkuuteen rakenteellista alirahoitusta vastaan.

Ennustetiedot näyttävät huolestuttavan kuvan: kuntien alijäämä voi lähivuosina kasvaa yli 35 miljardiin euroon. Vuodelle 2026 budjetin alijäämän odotetaan olevan 14,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 10 miljoonan euron kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Uusi nettovelka on arviolta 30,5 miljoonaa euroa, ja taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi piiri uppoaa varauksiin, vähentää kuluja ja nostaa maksuja.

Sosiaalimenojen nousu

Sosiaalialan haasteet ovat erityisen vakavia. Varainsiirtomaksujen odotetaan nousevan noin 120 miljoonaan euroon vuonna 2026, mikä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Suurin osa – noin 80 prosenttia tuloista – menee sosiaalimenoihin. Kun toimeentulotuen kustannukset nousevat vain hieman, turvapaikkakustannukset pienenevät hieman, mikä ei kevennä kassaan kohdistuvaa taakkaa. Myös äärimmäisen välttämätön nuorten hyvinvointi- ja kotoutumisapu tulee kalliimmaksi ensi vuonna.

Toinen tulevaisuuden talouteen vaikuttava seikka ovat viimeisen viiden vuoden aikana tehdyt koulurakentamisen investoinnit, joiden arvo on noin neljännes miljardia euroa. Tämä vastaa noin 8 000 euroa opiskelijaa kohden. Piirimaksun pysyessä ennallaan 36,25 prosentissa, koulumaksua on korotettava 1,4 prosenttiyksikköä 19,07 prosenttiin, mikä voi entisestään lisätä kansalaisten taakkaa.

Kuntien kokonaistilanne

Epätasapaino monissa Saksan kunnissa ei ole uusi. Kansleri Friedrich Merz puhui kiireellisistä taloudellisista ongelmista CDU:n puoluekonferenssissa Nordrhein-Westfalenissa. Vuonna 2024 alijäämä oli suurin yhdistymisen jälkeen, 24,8 miljardia euroa. Kuntien kokonaismenot olivat yli 400 miljardia euroa, kun tulot vain noin 376 miljardia euroa. Ennustetut alijäämät viittaavat siihen, että kuntien velka voi nousta 30 miljardiin euroon vuonna 2025, mikä pahentaa epävarmaa tilannetta.

Riippuvuus liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten määrärahoista, jotka olivat 41 prosenttia kuntien tuloista vuonna 2024, lisää painetta moniin kuntiin. Samalla kun sosiaalialan kustannukset nousevat edelleen, kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan vastaan ​​uusia tehtäviä ilman tarvittavaa taloudellista tukea. Tässä yhteydessä Leipzigin pormestari Burkhard Jung kehitti myös autenttisen näkemyksen tilanteesta, jota pidettiin "dramaattisena".

Budjettiesitys, jota käsitellään komiteoissa tulevina viikkoina, on tarkoitus hyväksyä piirineuvostossa 15. joulukuuta. Kuntien näkymät ovat edelleen kireät, ja jää nähtäväksi, onko liittohallituksen julkistamilla uudistuksilla, kuten vanhaan velkajärjestelylakiin liittyviä, myönteisiä vaikutuksia lähitulevaisuudessa.