Ala-Saksi velkakaaoksessa: 2 223 euroa asukasta kohden ja kasvava käteiskriisi!

Ala-Saksi velkakaaoksessa: 2 223 euroa asukasta kohden ja kasvava käteiskriisi!

Myös Ala-Saksin kuntien taloudellinen tilanne näyttää synkältä vuonna 2025. Velkataso on tämänhetkisten tietojen mukaan noin 17,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 2 223 euron velkaa asukasta kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on noin viidennes, kuten sat1regional.de raportoi. Tämä huolestuttava kehitys asettaa suuria haasteita monille kaupungeille ja kunnille, varsinkin kun otetaan huomioon, että monet kunnat ovat saavuttamassa taloudellisia rajojaan.

Vuosi 2024 ei myöskään tuonut helpotusta. Ala-Saksin kuntien verotulot kasvoivat 2,3 %, mikä on nyt 13 027 miljoonaa euroa. Tämä myönteinen puoli ei kuitenkaan voi lohduttaa dramaattista rahoitusalijäämää, joka kasvoi 189,8 % 3 992 miljoonaan euroon Statistics Lower Saksi näyttää. Myös kuntien menot kasvoivat 9,4 %, kun taas tulot vain 1,9 %. Tämä epäsuhta johtaa väistämättä budjettivajeisiin.

Ketkä ovat häviäjiä ja voittajia?

Velka vaikuttaa erityisesti Laatzenin, Pattensenin ja Seelzen kaltaisiin kaupunkeihin, joiden velka on yli 5 000 euroa asukasta kohden. Toisaalta on kuitenkin myös valopilkkuja: Ala-Saksissa kymmenen kuntaa on nyt velattomia, mukaan lukien Burgwedelin ja Verdenin kaupungit sekä jotkut kunnat, kuten Scheeßel ja Dötlingen, kuten dieniedersachsen.de. Niedersachsen.de/politik/kommunen-in-niedersachsen-weiterhin-stark-verkreditet-2920275) raportoi. Moormerlandin kunta on kuitenkin menettänyt velattoman asemansa, mikä kuvaa ongelmaa entisestään.

Asiantuntijat ovat myös huolissaan. Jan Vermöhlen Veronmaksajien liitosta varoittaa monien kuntien taloudellisesta ylikuormituksesta ja vaatii perusteellisia uudistuksia kuntarahoituksessa. Monet kaupungit ovat jo nostaneet kiinteistö- ja yritysveroja, ja lisäkorotusten aaltoa odotetaan vuonna 2024. Suhdanne, joka voi asettaa kansalaisille raskaan taakan.

Katse tulevaisuuteen

Niedersachsenin osavaltio ja liittohallitus ovat luvanneet tukea kunnille keventääkseen taloudellista taakkaa, mutta huolet jatkuvat. Pitkittyneisiin alijäämiin ja menojen kasvuun on puututtava pikaisesti kestävän rahoitusvakauden varmistamiseksi. Vain näin kunnat voivat jälleen kehittää hyvää kättä tulevaisuutensa suunnittelussa.

Kansalaisille tämä tarkoittaa, että kuntien talouden kehitystä tulee seurata tiiviisti lähivuosina. Haasteet ovat suuria, mutta ratkaisut saattavat löytyä paikallisten, osavaltioiden ja liittovaltion hallitusten yhteisistä toimista.