Kallon paluu: Göttingen kunnioitti Marshallinsaaria 110 vuoden jälkeen!

Kallon paluu: Göttingen kunnioitti Marshallinsaaria 110 vuoden jälkeen!

Göttingenistä on tullut uutisia, jotka monille valaisevat siirtomaahistorian synkkää lukua. 7. lokakuuta 2025 Göttingenin yliopisto palauttaa neljä kalloa Marshallinsaarten tasavallalle. Tämä paluu on osa tutkimusprojektia, joka käsittelee intensiivisesti siirtomaaympäristöstä peräisin olevia ihmisjäännöksiä. äänekäs NDR Saksalainen siirtomaahallitsija aloitti näiden kallon siirron vuonna 1913 Hampurin Etnologian museoon, ennen kuin ne siirrettiin Göttingenin kokoelmiin 1950-luvulla.

Mikä on tämän palautuksen takana? Historioitsija Holger Stoecker ja hänen omistautunut tiiminsä ovat työskennelleet tutkimusprojektissa "Ihmisjäännökset siirtomaakonteksteista" useiden vuosien ajan. Hankkeen tavoitteena on tutkia yliopiston kokoelmissa olevien yli 1000 ihmisen jäännöksen historiaa ja alkuperää. Painopiste on sekä Johann Friedrich Blumenbachin kallokokoelmassa että antropologisissa kokoelmissa, jotka tulevat eri siirtomaakonteksteista. ::tutkimukset ovat jo johtaneet joihinkin palautuksiin Palaun ja Marshallsaarten tasavaltaan, eikä kaikkia osakkeita ole palautettu.

Tutkimus historian käsittelyyn

Uudelleen Kulttuuriomaisuuden menetyksiä Raporttien mukaan hanke tutkii ihmisjäännösten alkuperää kokoelmissa, jotka on kerätty 1880- ja 1930-luvuilla tuolloin olemassa olevassa Hampurissa sijaitsevassa Etnologian museossa. Yllättäen osa tästä kokoelmasta luovutettiin Göttingenin yliopistolle 1950- ja 1960-luvuilla, mutta ei kaikkea. Hankkeen päätteeksi järjestettävässä työpajassa keskustellaan tuloksista lähtömaiden asiantuntijoiden kanssa.

Göttingenin yliopistolla ei ole tällä hetkellä varoja hankkeen jatkamiseen, ja tutkimushanke "Ihmisjäännökset siirtomaakonteksteista" päättyy vuonna 2025. Siitä huolimatta Australiasta, Palausta ja Namibiasta on jo paluuvaatimuksia. Tämä osoittaa selvästi, että jatkokäsittelylle ja keskustelulle on suuri tarve, jota tutkijoiden on kannustettava.

Polut vastuuseen

Kattava alkuperätutkimus, kuten esim Alkuperätutkimustyöryhmä on esitetty, ei pelkästään käsittele kokoelmien ja esineiden alkuperää, vaan myös yhdistää ne Saksan siirtomaamenneisyyteen. Painopiste on yhteistyöllä alkuperäyhteisöjen ja asianomaisten viranomaisten kanssa uusien kunnioittavien suhteiden rakentamiseksi museoiden ja kärsineiden jälkeläisten välille.

Nämä ovat tärkeitä askelia, joihin yliopistot ja museot ottavat valoakseen siirtomaahistorian pimeät puolet ja kantaakseen sen mukanaan tuoman vastuun. On toivottavaa, että uusien paluun ja tutkimusten myötä monet menneisyyden tarinat löytävät tien takaisin alkuperäpaikoilleen.