Taistelu klaanirikollisuutta vastaan: Enemmän ja enemmän hyökkäyksiä Ala-Saksiin!

Taistelu klaanirikollisuutta vastaan: Enemmän ja enemmän hyökkäyksiä Ala-Saksiin!

Viime viikkoina klaanirikollisuuden ongelma on jälleen herättänyt aaltoja Saksassa. Painopiste on erilaisissa rikollisryhmissä, joille on ominaista perhesuhteet ja yhteinen etninen alkuperä. Poliisi on toistuvasti raportoinut tutkimuksistaan ​​tässä yhteydessä, erityisesti Ala-Saksissa, jossa sisäministeriön määritelmän mukaan klaanit edustavat rikollisryhmiä, joita yhdistää läheiset perhesiteet. Tämä määritelmä on kuitenkin kyseenalaistettu toistuvasti. NDR raportoi Bremenin poliisin tutkijan Thomas Müllerin ilmaisemista huolenaiheista. Hän arvostelee sitä, että termi klaanirikollisuus luo usein yleisluokituksen ihmisistä heidän perherakenteensa perusteella. Esimerkiksi kaikkia myllyjä voidaan pitää mahdollisesti rikollisina. Tämä lähestymistapa saa monet äänet puhumaan "järjestäytyneestä rikollisuudesta" tai "rikollisryhmistä".

Ongelma ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle. Nordrhein-Westfalenissa, Berliinissä ja Niedersachsenissa klaanirikollisuuden torjunta on viranomaisten keskeinen huolenaihe. Sisäministeri Herbert Reul varoittaa, että klaanirikollisuus uhkaa yhteiskuntajärjestystä. Usein tapahtuu joukkotappeluja, koruvarkauksia ja ryöstöjä. äänekäs Deutschlandfunk Tämä johtaa toistuvasti ryöstöihin, kuten äskettäiseen yöelämään, klaanien ja pomppimisskenen välisten yhteyksien selvittämiseksi. Luvut puhuvat puolestaan: Nordrhein-Westfalenissa kirjattiin noin 7 000 klaanin jäsenten tekemää rikosta vuonna 2023, mikä tarkoittaa lähes 7 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilastolliset näkökohdat ja sosiaaliset haasteet

Kritiikki termiä "klaanirikollisuus" kohtaan on yhä kovempaa. Tarkkailijat varoittavat rasistisista stereotypioista ja suosittelevat tämän termin poistamista. Klaanirikoksista raportoinnissa viitataan usein suuriin arabi-, turkki- tai kurdiperheisiin, mikä johtaa uhrien massiiviseen leimautumiseen. Liittovaltion rikospoliisivirasto (BKA) kuvaa klaanirikollisuutta klaanin jäsenten rikolliseksi käytökseksi, jossa heidän omat norminsa on asetettu Saksan oikeusjärjestelmän yläpuolelle. Liittovaltion tilanneraportti "järjestäytyneestä rikollisuudesta" nykyinen kehitys ja mahdollisesti myös niiden kansainvälinen ulottuvuus dokumentoidaan.

Toinen ongelma on Ala-Saksin ns. klaanimerkkiluettelo, joka voi johtaa mielivaltaisiin tehtäviin. Kriitikot vaativat tämän lähestymistavan poistamista, koska se johtaa järjestelmälliseen syrjintään. Poliisi on nyt myös tunnustanut, että termi klaanirikollisuus on asetettava kyseenalaiseksi, vaikka osavaltion hallitus toistuvasti korostaa, että turvallisuustilanne otetaan vakavasti. Sisäministeri Reul uskoo, että osana nollatoleranssipolitiikkaa tehtävien ratsioiden pitäisi lisätä kansalaisten turvallisuuden tunnetta, vaikka mellakoiden määrä väheni vuoden 2018 179:stä 37:ään vuonna 2022.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että keskustelu klaanirikollisuudesta Saksassa on monimutkaista. Viranomaisten toteuttaessa tiukkoja toimia tämän rikollisuuden muotoa vastaan, kysymys merkinnöistä ja siihen liittyvistä sosiaalisista vaikutuksista on edelleen avoin. Objektiivinen keskustelu yhteisten termien vaihtoehdoista voisi auttaa vähentämään ennakkoluuloja ja parantamaan turvallisuustilannetta.