Taistele resursseista: Asekulut vaarantavat vaurauden kasvumme!

Taistele resursseista: Asekulut vaarantavat vaurauden kasvumme!

Kolmannessa Salzgitterissa järjestetyssä ammattiliittojen rauhankonferenssissa Verdin pääekonomisti Dierk Hirschel teki selväksi, että sotilasmenojen lisäämisellä ei ollut toivottua talouskasvua. Hirschelin mukaan sotilasmenot ovat yksinkertaisesti "kuollutta pääomaa" eivätkä tuottavia investointeja, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa. Esimerkiksi kun infrastruktuurin, kuten tienrakennus- ja päiväkotien, laajentaminen tuottaa tuloja tulevaisuudessa, sotilasmenot ohjaavat arvokkaita resursseja tuotantoalueilta, kuten ammattitaitoisista työntekijöistä ja pääomasta. Tällä ei ole vain vaikutusta talouteen, vaan se edistää myös yhteiskunnallista kamppailua jakelusta erityisesti hyvinvointivaltion sektorilla, jossa rahoituspaineet kasvavat jatkuvasti. Aihe, joka on erityisen räjähdysherkkä, varsinkin kun ottaa huomioon, että nykyinen liittovaltion budjetti on 470 miljardia euroa ja hyvinvointivaltion rahoitustarpeet ovat yhä tärkeämpiä.

Toinen Hirschelin keskeinen huolenaihe oli arvioida kriittisesti argumentteja, joita usein esitetään puolustusmenojen lisäämisen puolesta. Monet puhuvat tarpeesta suojella puolustuskykyä. Mutta Rosa Luxemburg -säätiön rauhan- ja turvallisuuspolitiikan konsultti Ingar Solty kiisti laajalle levinneen oletuksen, jonka mukaan Venäjä uhkaa hyökätä Nato-maihin. Hän kuvaili tätä pelkoa perusteettomaksi ja huomautti, että Venäjällä ei ollut intressiä Natoon.

Sotilasmenot globaalilla asialistalla

Keskustelu sotilasmenojen lisäämisestä on kiihtynyt myös Euroopassa. Venäjän Ukrainaa vastaan ​​vuonna 2022 tekemän hyökkäyksen jälkeen monet EU:n hallitukset ovat harkinneet sotilasbudjettiensa lisäämistä vastaamaan kasvavaa uhkatilannetta. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) raportin mukaan globaalit sotilasmenot kasvoivat merkittävästi vuoteen 2024 mennessä. Tavoitteena oli pitää EU-maiden menot hieman alle Naton tavoitteen, joka on 2 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).

• Die Militärausgaben haben sich von 2005 bis 2024 betrachtet kontinuierlich gesteigert.
• Die Dringlichkeit, die Verteidigungsfähigkeit in Europa zu verlängern, ist seit dem Ukraine-Konflikt gestiegen.
• US-Präsident Donald Trump hatte im Rahmen einer Diskussion sogar anregt, die Ausgaben auf 5 Prozent des BIP zu erhöhen.

Kielin raportissa korostetaan, että sotilasmenojen lisääminen 2 prosentista 3,5 prosenttiin BKT:sta voisi synnyttää vastaavan määrän, jopa 300 miljardin euron, yksityistä taloudellista toimintaa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että sotilasmenojen lisäys 1 prosentilla BKT:stä voisi lisätä yksityisen sektorin tuottavuutta pitkällä aikavälillä 0,25 prosenttiyksikköä. Mutta se ei ole niin yksinkertaista, sillä Ethan Ilzetzki London School of Economicsista varoittaa riskeistä, joita korkeammat puolustusmenot voivat tuoda yksityiselle kulutukselle, varsinkin jos ne rahoitetaan korkeammilla veroilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksi asia on varma: vaikka poliittinen keskustelu puolustusmenoista jatkuu kiivaana, rahoituskehystä ja sen sosiaalisia vaikutuksia ei pidä unohtaa. Investointeja koulutukseen, infrastruktuuriin ja sosiaaliturvaan ei siksi pidä jättää jälkeen, varsinkaan nyt, kun yhteiskunnassa on yhä enemmän paineita hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Vetous päättäjiin on selvä: kestävää lähestymistapaa kansalaisten turvallisuuteen ei voi välittää vain puolustusmenojen kautta.