Ranska tunnustaa Palestiinan: Israeliin kohdistuva paine kasvaa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ranska ja muut maat aikovat tunnustaa Palestiinan Gazan sodan jatkuessa. Lue lisää tämän hetkisestä kehityksestä.

Frankreich und andere Staaten planen, Palästina anzuerkennen, während der Gaza-Krieg anhält. Lesen Sie mehr zu den aktuellen Entwicklungen.
Ranska ja muut maat aikovat tunnustaa Palestiinan Gazan sodan jatkuessa. Lue lisää tämän hetkisestä kehityksestä.

Ranska tunnustaa Palestiinan: Israeliin kohdistuva paine kasvaa!

Lähes kaksi vuotta Israelin ja Hamasin välisen Gazan sodan alkamisen jälkeen on syntymässä uusi poliittinen käänne. Useat länsivaltiot, Ranskan johdolla, suunnittelevat tunnustavansa Palestiinan valtion. Nämä jännittävät tapahtumat osuvat samaan aikaan New Yorkissa järjestettävän YK:n yleiskeskustelun kanssa Wesermarschin piirin sanomalehti raportoitu. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan tunnustamisen edellytys on Gazan panttivankien vapauttaminen.

Noin 75 prosenttia YK:n jäsenmaista tunnustaa jo Palestiinan valtion. Belgia, Uusi-Seelanti, Luxemburg ja San Marino voivat pian seurata Ranskan sekä äskettäin ensimmäisinä G7-maina ottaneista Kanadasta sekä Iso-Britanniasta ja Kanadasta. Tämä tarkoittaisi, että neljä viidestä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenestä - Venäjä, Iso-Britannia, Kiina ja Ranska - tunnustaisivat Palestiinan, kun taas tunnustamista vastustavat Yhdysvallat ja Saksa jäisivät ulkopuolelle.

YK:n yleiskokous ja Lähi-idän konflikti

YK:n yleiskokous hyväksyi ratkaisevana askeleena niin sanotun "New Yorkin julistuksen" äänin 142 puolesta. Tämä on toinen tärkeä askel kohti kahden valtion ratkaisua ZDF tänään raportoitu. Lehti kehottaa Hamasia luovuttamaan hallinnan Gazan alueella ja tukemaan aseiden luovuttamista Länsirannan palestiinalaishallinnolle. Ottaen huomioon intensiiviset taistelut ja valtava inhimillinen kärsimys Gazan alueella, keskustellaan myös kansainvälisestä vakauttamisoperaatiosta tulitauon varmistamiseksi.

Sota, joka alkoi tuhoisalla Hamasin hyökkäyksellä Israelia vastaan ​​7. lokakuuta 2023 ja vaati noin 1 200 ihmishenkeä, on johtanut dramaattiseen humanitaarisen tarpeen kasvuun Gazan kaistalla, jossa yli 65 000 palestiinalaista on menettänyt henkensä. Israelin hyökkäyksiä siviilejä vastaan ​​ja käynnissä olevia taisteluita on arvosteltu ankarasti kansainvälisesti.

Reaktiot tapahtumiin

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu vastustaa jyrkästi Palestiinan valtion tunnustamista ja näkee sen palkkiona terrorismista. Presidentti Izchak Herzog ilmaisi samanlaisen huolensa ja korosti, että nämä toimet eivät edistäisi panttivankien vapauttamista. Israelin ultraoikeistolaiset poliitikot jopa vaativat Länsirannan liittämistä valtakunnalliseen reaktiona kansainvälisille liikkeille.

Näistä haasteista huolimatta Palestiinan presidentti Mahmud Abbas on edelleen optimistinen ja kuvailee lähestyvää tunnustamista tärkeäksi askeleeksi kohti rauhaa. Tavoitteena on edelleen itsenäisen Palestiinan valtion perustaminen, joka voi elää rauhanomaisesti Israelin rinnalla. Tässä yhteydessä jännitteet kasvavat ja neuvottelut vaikuttavat vaikeammilta kuin koskaan.

Tässä kireässä tilanteessa Gazan kaistan sota ei ole läheskään ohi, huolimatta jatkuvista kansainvälisistä avun ja rauhan vetoomuksista. Tilanne on edelleen epävarma ja vaatii kiireellistä huomiota kansainväliseltä yhteisöltä.

Lähi-idän konflikti on ja on edelleen tulevaisuuden aihe, joka ei koske vain asianosaisia, vaan koko maailmaa. Polku kestävään ratkaisuun on kivinen, ja sitä ympäröivät aiempien väkivallan ja nykyisten tarpeiden varjot, kuten maiden ja palestiinalaisten äänet yrittävät tehdä selväksi, vaatien taistelujen lopettamista ja todellisen vuoropuhelun aloittamista.