Sosiaalinen media: Nuoret aikuiset kamppailevat riippuvuuden vaaroja vastaan!

Sosiaalinen media: Nuoret aikuiset kamppailevat riippuvuuden vaaroja vastaan!

Nykymaailmassa sosiaalisen median käyttö on lujasti ankkuroitunut jokapäiväiseen elämäämme. Deutschlandfunkin nykyinen raportti korostaa, että 96 prosenttia kaikista 18-vuotiaista ja sitä vanhemmista saksalaisista käyttää näitä digitaalisia alustoja. Etenkin nuoremmilla ikäryhmillä on runsaasti riippuvuuden kaltaisia ​​oireita, ja lähes joka toinen alle 20-vuotias kärsii niistä. Noin kolmanneksella 20–39-vuotiaista on merkkejä ongelmallisesta käytöstä, jolla voi olla vakavia seurauksia mielenterveyteen ja jokapäiväiseen elämään. Keskimääräinen online-aika on huomattavat kolme tuntia ja 18 minuuttia päivässä, ja alle 20-vuotiaat viettävät jopa reilut neljä tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa.

Tästä herää kysymys: Mitä tämä tarkoittaa nuorille? Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimuksen mukaan 11 prosentilla nuorista on merkkejä ongelmallisesta käyttäytymisestä sosiaalisen median käytössä. Erityisesti tytöt kärsivät täällä, 13 prosenttia, kun taas poikien osuus on 9 prosenttia. Tämä on huolestuttavaa, varsinkin kun 36 prosenttia nuorista pitää jatkuvasti yhteyttä ystäviin verkossa ja 34 prosenttia pelaa säännöllisesti digitaalisia pelejä, joista 22 prosenttia viettää pelipäivinä näytön edessä vähintään neljä tuntia. Tällainen käytös uhkaa henkistä hyvinvointia ja voi vaikuttaa kielteisesti jokapäiväiseen koulu- ja sosiaaliseen elämään.

Medialukutaidon rooli

Toinen näkökohta, jota ei pitäisi puuttua sosiaalista mediaa koskevasta keskustelusta, on medialukutaidon merkitys. Federal Agency for Civic Educationin raportti osoittaa, että 95 prosenttia 12–19-vuotiaista käyttää Internetiä joka päivä, pääasiassa älypuhelimien kautta, jotka ovat nykyään lähes kaikkialla. Nuorten suosituimmat alustat ovat Instagram, TikTok ja YouTube. Näillä sosiaalisilla verkostoilla ei ole vain roolia oman identiteetin suuntaamisessa, vaan ne edistävät myös sosiaalisia siteitä ikätovereiden kanssa. On huomioitava, että jatkuva uuden sisällön saatavuus ja tunnustus tykkäyksistä ja kommenteista luovat huomiokilpailun, joka voi olla kohtalokasta.

WHO on jo korostanut suojatoimenpiteiden tarpeellisuutta. Tri. Hans Henri P. Kluge kehottaa lisäämään ponnisteluja investoidakseen enemmän terveyttä edistäviin kouluympäristöihin ja näyttöön perustuviin ohjelmiin. Lisäksi vanhempien ja opettajien tulee saada tukitarjouksia ja käydä avointa dialogia nuorten kanssa digitaalisesta hyvinvoinnista. On tärkeää, että nuoret oppivat olemaan vastuullisia verkkotoiminnastaan ​​ja tekemään tietoisia päätöksiä.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteena ei ole vain tunnistaa ongelmallinen käyttäytyminen, vaan myös toimia aktiivisesti sitä vastaan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ongelmakäyttäjät kärsivät usein huonommasta henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja kamppailevat huonomman akateemisen suorituskyvyn kanssa. Tämän torjumiseksi nuoret tarvitsevat ikään sopivia, sukupuoleen perustuvia ja kulttuurisesti sopivia ohjelmia. Alustan tarjoajilla on velvollisuus ottaa käyttöön iän vahvistaminen ja valvoa tarkasti vaarallista sisältöä.

Viime kädessä on tärkeää löytää tasapaino sosiaalisen median käytön ja mielenterveyden ylläpitämisen välillä. Vain avoimen vaihdon ja koulutuksen kautta tulevia sukupolvia voidaan opettaa käyttämään digitaalista mediaa. Viime kädessä sosiaalinen media on niin syvästi integroitunut nuorten elämään, että sitä ei voida täysin välttää. Digitaalisella maailmalla on kuitenkin myös etuja, kuten mahdollisuus saada vertaisten sosiaalista tukea.

Aikana, jolloin lähes joka toinen nuori aikuinen osoittaa riippuvuuden merkkejä, toimet medialukutaidon vahvistamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi digitaaliseen elämään liittyvistä haasteista ovat välttämättömiä. Tässä on tärkeää osoittaa hyvät taidot, jotta myös tulevat sukupolvet voivat navigoida turvallisesti digitaalisessa maailmassa.