Ilmastohuippu Bonnissa: WWF vaatii rohkeaa muutosta Saksassa!
Bonn valmistautuu YK:n ilmastoneuvotteluihin, kun taas WWF vaatii kiireellisiä toimia energiasiirtymän suhteen.

Ilmastohuippu Bonnissa: WWF vaatii rohkeaa muutosta Saksassa!
Tänään, 13. kesäkuuta 2025, Berliinissä esitetään kiireellinen vetoomus: WWF vaatii päättäväisiä toimia kansainvälisen energiasiirtymän edistämiseksi. Bonnissa 16.-26. kesäkuuta järjestettäviä YK:n ilmastoneuvotteluja edeltävänä päivänä odotukset ovat korkealla. Tavoitteena on selkeä siirtyminen fossiilisista polttoaineista, kaksinkertainen energiatehokkuus vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertainen uusiutuvan energian kapasiteetti. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet asetettiin COP28:ssa Dubaissa vuonna 2023, mutta Saksan hallitusta arvostellaan siitä, ettei se ole edistynyt merkittävästi fossiilisten polttoaineiden asteittain luopumisessa. Erityisen kuuma aihe on kaasukapasiteetin laajentaminen, joka ylittää tarpeen.
WWF tekee selväksi, että Saksa tarvitsee "puhtaan harppauksen" säilyttääkseen uskottavuutensa. Samalla huomioidaan tarvittava ilmastorahoitus: Saksa uhkaa epäonnistua tässä, varsinkin kun otetaan huomioon, että hallitukseen on määrä saada kesäkuussa ilmastoneutraaliutta koskeva laki vuoteen 2045 mennessä. Kriitikot varoittavat, että perustamislait saattavat työntää ilmastoneutraaliustavoitteen taka-alalle. Myös itse ilmastorahoitus on tarkastelun kohteena, sillä Bonnin tavoitteena on edetä 1,3 miljardin euron rahoitukseen vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastorahoitus keskiössä
Toinen keskeinen toiminnan tarve on kansainvälinen ilmastorahoitus. JPMorganin mukaan kehitysmaiden tarpeeksi arvioidaan vaikuttavat 1,1 biljoonaa dollaria vuodessa. Tämä kysymys on yhä arkaluonteisempi, varsinkin kun COP 29 sopi uudeksi ilmastorahoitustavoitteeksi 300 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2035 mennessä, vaikka ollaan huolissaan siitä, riittääkö tämä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseen.
Keskustelu ilmastorahoituksesta ei ole uusi hattu: jo vuonna 2009 Kööpenhaminan COP 15:ssä sovittiin kehitysmaiden vuosittaisen ilmastorahoituksen tavoitteesta 100 miljardia dollaria. Ja vaikka vuonna 2022 tämä tavoite saavutettiin, epävarmuus taloudellisen tuen tyypistä (avustukset vs. lainat) on edelleen kuuma aihe.
Yhteistyön kiireellisyys
Ilmastonmuutosta kuvataan usein globaaliksi haasteeksi, joka vaatii kansainvälisiä ratkaisuja. Tätä korostaa myös Umweltbundesamt, joka huomauttaa, että kansainvälinen ilmastopolitiikka tähtää tehokkaaseen ilmastonsuojeluun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseen. Yleisenä tavoitteena on edelleen estää ilmastojärjestelmän vaarallinen häiriö. Ilman välittömiä ja kunnianhimoisia toimia ilmaston lämpeneminen voi olla jopa 3,2 °C vuoteen 2100 mennessä, millä olisi katastrofaaliset seuraukset planeetallemme.
Nykyisten lukujen tarkastelu osoittaa, että maapallon pinta on lämmennyt noin 1,1 °C vuodesta 1900, ja maailmanlaajuisesti tarvitaan toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi rajusti. Tavoitteena on edelleen rajoittaa ilmaston lämpeneminen reilusti alle 2 °C:een ja tavoite on 1,5 °C, jos mahdollista. Aika on ratkaisevaa, ja näkökulman muutoksen tarve on kiistaton.
Seuraavassa Bonnissa konferenssissa WWF:n asiantuntijat odottavat yhdessä asiantuntijoiden kanssa konkreettisia askelia kohti tehokkaampaa ilmastonsuojelua. Lisätoimet eivät ole vain toivottavia, vaan myös kiireellisiä, jotta saadaan positiivinen sysäys tulevalle COP30-ilmastokonferenssille Belémissä, Brasiliassa.