Budjetin vallankumous 2025: Klingbeil esittelee miljardien arvoisia suunnitelmia!

Budjetin vallankumous 2025: Klingbeil esittelee miljardien arvoisia suunnitelmia!

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil esitteli tänään ensimmäisen budjettiesityksensä, joka on merkki selvästä suunnanmuutoksesta liikennevaloliiton rahoituspolitiikassa. Muuttuva globaali turvallisuustilanne ja puolustuspolitiikan jatkuvat haasteet huomioon ottaen Klingbeilin luonnos lupaa massiivisia investointeja puolustukseen, infrastruktuuriin ja talouskasvuun. Vuodelle 2025 menojen arvioidaan olevan 503 miljardia euroa ja uutta velkaa suunnitellaan 81,8 miljardia euroa, mikä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kohdennettujen hankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä myös yli 60 miljardia euroa velkarahoitettujen erityisrahastojen kautta. Radio Leverkusen raportoi, että liittovaltion budjetti sisältää myös erityisvaroja Bundeswehrille, pelastuspalvelulle ja hyökkäyksille joutuneiden valtioiden, kuten Ukrainan, tukemiseen. Pelkästään näihin toimenpiteisiin on varattu 75 miljardia euroa, josta velalla rahoitetaan 32 miljardia euroa.

Erityisen merkittävä osa luonnosta on velkarahoitettu infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahaston perustaminen, jonka volyymi on 500 miljardia euroa. Näitä varoja voidaan kuitenkin käyttää vain lisähankkeisiin, jotka ylittävät normaalin liittovaltion budjetin. Klingbeil aikoo käyttää tästä potista 27,2 miljardia euroa ensimmäiseen sijoitussykliin ja 47,9 miljardia euroa seuraavana vuonna. Bundestag raportoi, että kriitikot, kuten vihreät, pelkäävät, ettei varoja voida käyttää järkevästi edistykseen tai ilmastonsuojeluun.

Painopisteenä puolustusmenot

Puolustuspolitiikalla on keskeinen rooli Klingbeilin budjettiesityksessä. Puolustusmenot ovat luonnoksen mukaan ensi vuonna 62,4 miljardia euroa, mikä on yli 10 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2029 mennessä menojen odotetaan nousevan vaikuttaviin 152,8 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että liittotasavalta ylittää Naton kahden prosentin kiintiön 2,4 prosentilla. Täyttääkseen uuden 3,5 prosentin bruttokansantuotteesta tavoitteen liittohallitus aikoo nostaa puolustusmenoja vastaavasti vuoteen 2029 mennessä. [ZDF](https://www.zdfheute.de/politik/deutschland/wehretat-bundeswehr- Defense-budget-stieg-100.html) korostaa, että geopoliittinen keskustelu on lisääntymässä nykyisen sotilastilanteen kontekstissa. johtaa vastaukseen maan puolustuskyvyn tarpeisiin.

Kriitikot eri puolilta poliittista kirjoa, mukaan lukien vasemmisto ja BSW, varoittavat "asespiraalista" ja pelkäävät, että suunniteltu puolustusmenojen lisäys johtaa sotilaallisten ratkaisujen liialliseen painottamiseen. Tämä korotus nähdään välttämättömänä vastauksena toisen maailmansodan jälkeen muuttuneisiin turvallisuuspoliittisiin olosuhteisiin, jota hallitus pitää perusteltuna.

Talouspolitiikan puitteet

Vuodelle 2026 on suunniteltu lisämenoja 519,5 miljardia euroa, josta perusbudjetin lainoja 89,3 miljardia euroa ja erityisvaroja 83,4 miljardia euroa. Tämä sisältää myös puolustukseen ja siihen liittyviin aloihin suunnitellut 97 miljardia euroa. SPD- ja CDU/CSU-ryhmät ovat jo esittäneet lakiehdotuksia, jotka muuttavat puolustusmenoja perustuslaissa ja sallivat poikkeuksen velkajarruun. Tämä voisi myös antaa maille jonkin verran liikkumavaraa budjeteissaan.

Klingbeilin rahoituspolitiikka poikkeaa FDP:n aiemmasta strategiasta, ja siksi siitä keskustellaan yksityiskohtaisesti liittopäivissä tulevina viikkoina, jotta varmistetaan suunniteltujen toimenpiteiden ja investointien kattava hyväksyntä. Pallo on nyt liittopäivillä ja Bundesratilla, jotka käsittelevät budjettia hallituksen päätöksen jälkeen.