Nato paineen alla: Asiantuntijat varoittavat liittouman heikentymisestä huippukokouksen jälkeen!

Nato paineen alla: Asiantuntijat varoittavat liittouman heikentymisestä huippukokouksen jälkeen!

Tänään, 26. kesäkuuta 2025, on raportti äskettäin pidetystä Naton huippukokouksesta Haagissa, jota politologi Carlo Masala pitää vähemmän kuin onnistuneena. Masala näkee Naton heikentyneenä, koska Ukrainalla ei ollut keskeistä roolia huippukokouksessa ja Venäjän uhkaa ei tunnistettu selvästi. "Jotain on tekeillä", Masala varoittaa ja näkee puolustusliiton olevan epävarmassa tilassa.

Huippukokouksen keskeinen viesti oli uuden menotavoitteen asettaminen: vuodesta 2035 alkaen Nato-maiden tulee käyttää viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan ​​puolustukseen. Tämä nähdään yrityksenä miellyttää Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, vaikka onkin epäilyksiä, saavuttavatko kaikki jäsenvaltiot todella tämän kunnianhimoisen tavoitteen. Erityisesti Espanja ja Slovakia ovat vastustaneet sitä avoimesti, kun taas Italia on tyytymätön päätökseen.

Tarkastellaan Naton strategiaa

Ukrainan sodan yhteydessä, jolla on edelleen ratkaiseva rooli geopoliittisessa maisemassa, Nato-maita kehotetaan vahvistamaan puolustustaan ​​ja tukeaan Ukrainalle. ZDFheuten raportin mukaan seuraavan huippukokouksen keskeinen teema on Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen, ja Ukrainalle luvataan yhteensä 40 miljardia euroa. Tämä riippuu kuitenkin suuresti Yhdysvaltain marraskuun vaalien tuloksesta.

Ukrainan tilanne on sotilaallisesti umpikujassa, mikä lisää Naton haastetta. Huolestuttavia ovat Venäjän jatkuvat hyökkäykset siviilejä vastaan, erityisesti Kiovassa, ja kasvavat jännitteet läntisen sotilasliiton sisällä.

Haasteet ja tehtävät NATO:lle

Naton kenraali Christian Badia on korostanut, että uusi strategia edellyttää myös dilemman luomista viholliselle. Puolustuskäyttöön osoitettu viiden prosentin BKT:sta tulee jatkossa 3,5 prosenttia sotilasbudjettiin ja 1,5 prosenttia infrastruktuuriin ja turvallisuuteen. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuiset poliittiset epävarmuustekijät, erityisesti Yhdysvaltojen keskittyminen Intian ja Tyynenmeren alueelle ja Kiinan kaltaisiin haasteisiin, tarvitaan selkeää strategiaa.

Eurooppalaisten kumppaneiden omavastuun tarve kasvaa, koska Nato ei voi enää luottaa pelkästään Yhdysvaltojen tukeen. Carlo Masala on huolissaan Yhdysvaltojen luotettavuudesta allianssissa, erityisesti Trumpin aikana. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte joutuu kritiikkiin sen jälkeen, kun Trumpille sopimattomana pidetty tekstiviesti tuli julkisuuteen.

"Tarvitsemme kiireesti eurooppalaisen strategian korvaamaan Yhdysvaltain nykyiset panokset turvallisuuteen", Masala vaatii ja suosittelee Naton henkilöstöongelman ratkaisemista ja tarvittaessa asevelvollisuuden käyttöönottoa asevoimien vahvistamiseksi. Uudelleenarviointi on tarpeen Venäjän mahdollisen aggressiivisen ulkopolitiikan torjumiseksi, joka saattaa koetella Naton jäsenmaata vuosikymmenen loppupuolella.

NATO perustettiin vuonna 1949, tuolloin 12 maan kanssa, ja se on muuttunut vuosien varrella rakentamalla kumppanuuksia entisten vastustajien, kuten Venäjän, kanssa. Se on tällä hetkellä turvallisuuspolitiikan selkäranka 32 jäsenvaltiolle, joiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä jännitteiden lisääntyessä.

Masala esittelee kirjansa "If Russia Wins. A Scenario" ensi lauantaina Phil.Cologne-filosofiafestivaaleilla Kölnissä, mikä varmasti herättää suurta kiinnostusta.