Tiedustelutoimikunta: Vain yksi oppositioedustaja on jäljellä!

Tiedustelutoimikunta: Vain yksi oppositioedustaja on jäljellä!

Saksan liittopäivissä ollaan parhaillaan avaamassa ratkaisevaa lukua tiedusteluvalvonnan alalla. Eduskunnan valvontavaliokunnan (PKGr) uusien jäsenten valinta on merkinnyt sitä, että jatkossa valiokunnassa on edustettuna vain yksi oppositioedustaja. Tästä raportoi Radio Wuppertal. Näissä vaaleissa selkeät häviäjät ovat AfD:n ja vasemmiston ehdokkaat, jotka eivät pystyneet saavuttamaan tarvittavaa 316 äänen enemmistöä.

Nykyisessä PKGr:ssä on nyt kolme liiton jäsentä, kaksi SPD:stä ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Konstantin von Notz. Sen tehtävänä on tarkkailla tiukasti liittovaltion tiedustelupalveluita, joihin kuuluvat liittovaltion tiedustelupalvelu (BND), liittovaltion perustuslain suojeluvirasto (BfV) ja sotilaallinen vastatiedustelupalvelu (MAD). PKGr toimii yleensä tiukasti salassa suojellakseen arkaluonteisia tietoja, kuten ZDF Today korostaa.

Valinta ja sen seuraukset

Vasemmiston ehdokas Heidi Reichinnek menetti tarvittavan enemmistön 260 kyllä-äänellä, kun taas AfD:n ehdokkaat Martin Hess ja Gerold Otten eivät myöskään pystyneet saavuttamaan vaalitavoitetta 127 ja 121 kyllä-äänellä. Tämä kehitys on saanut vasemmiston yhdistämään eduskuntaryhmänsä johtajan valinnan muiden äänten hyväksymiseen. Vasemmistopuolueen johtaja Jan van Aken uhkasi seurauksilla, jos Reichinnek epäonnistuu. Tämä tilanne vaikuttaa merkittävästi PKGr:n tuleviin prosesseihin, kuten parlamentti raportoi.

PKGr:n jäsenmäärän vähentämisellä 13:sta 9:ään otetaan huomioon myös päätösvaltaisuuden puutteen riski. Aiemmin yleensä kerran kuukaudessa kokoontunut valiokunta voi nyt nopeasti joutua vaikeuksiin, jos poissa on jäseniä, joilla ei ole varajäsentä. Johtopäätös: Konstantin von Notz on tässä kokoonpanossa ainoa opposition edustaja komiteassa, elleivät AfD ja vasemmisto menesty seuraavissa äänestyksissä.

Älykkyyden hallinnan merkitys

Eduskunnan valvontalautakunnan tehtävänä on varmistaa, että salaiset virastot eivät riko lakeja. Se saa tietoa heidän toiminnastaan ​​ja sillä on oikeus tarkastaa asiakirjoja ja kuulustella työntekijöitä. Säännöllisten liittopäivien raportoinnin lisäksi järjestetään vuosittain myös salaisen palvelun johtajien julkinen kuuleminen, joka on kansanedustajille keskeinen tietolähde.

Salaisten palvelujen valvonnan oikeusperusta ankkuroitiin perustuslakiin, ja PKGr:llä on keskeinen rooli näiden instituutioiden parlamentaarisessa valvonnassa. Nykyisten vaalien aiheuttamat haasteet voivat vaikuttaa tiedusteluvalvonnan tehokkuuteen Saksan liittotasavallassa. Nähtäväksi jää, miten poliitikot reagoivat tähän kehitykseen ja voidaanko valiokunnan sisäiseen yhteistyöhön uusia sysäyksiä.